Metsäisiä tunnelmia

Tilaustyönä tehty vuorillinen huppari kokoa 92 cm ja neliöpipo n. 2-vuotiaan kokoa ihanasta Nordic Forest -velourista. Setti oli joululahja tilaajan kummipojalle, joten lupasin julkaista kuvat vasta näin joulun jälkeen.

Hupparin vuoriksi valikoitui raikas ja pehmeä vihreä trikoo, neliöpipossa napakampi jerseyvuori. Hupparin resoreina tummanruskeaa ja limenvihreää. Hihoissa on käännettävät resorit käyttöikää lisäämässä.

Voi pojat että näitä oli mukava tehdä. Kangas on edelleen niin syötävän ihanaa. Itse olen lopputulokseen todella tyytyväinen. Nämä oli kiva lähettää asiakkaalle pukinkonttiin laitettaviksi.

Joulupukin säkin sisältöä

Tonttupajalla on pitänyt kiirettä!
Tässä muutamia ompeluksia, jotka ovat paljastuneet pukin kontista.

Perheemme ballerinalle päiväpeitto ballerinakeijukankaasta.
Taustapuolella vaaleanpuna-valkoraidallista tikkikangasta.
-Tyttären kommentti: "Äiti, nyt sun ei tarvii tehdä mulle päiväpeittoa kun pukki toi tämän! 
Pukillakin on samaa kangasta!"
(Keijukankaan tyttö valitsi aiemmin syksyllä itse päiväpeittoa varten...)

Junamiehelle Metsolan autotrikoosta 104 cm paita.

Tyttärelle velourinen sydänmekko 122 cm.

Serkkupojille lörppäpipot; 3-vuotiaalle metsävelouria ja 6-vuotiaalle kettuvelouria. Molemmissa trikoovuori.

Lämmintä joulua kaikille!

Joulu tulla jollottaa
joulupuuron porinassa,
hyvän mielen hyrinässä,
piparkakku kainalossa,
kahvipannu kantapäässä,











valonliekki pimeässä,
joulumieli kynttilässä,
papereiden kahinassa,
enkelsiiven havinassa,
jouluoljet himmelissä,
ajatukset ystävissä.
 -Maija Baric







Ihanaa joulua kaikille!

Vauhtia niin että melkein heikottaa

Viikonloppu vierähti tyttären synttäreitä juhliessa, ja tämän viikon alkupäivät juhlista toipuessa ;D. Perjantaina vietettiin kaverisynttäreitä. Mukavia tyttöjä oli vieraina neljä ja voi pojat että oli vauhtia ja ääntä!

 Ensin ratkottiin hajamielisen Herra Rusakon kadonneiden porkkanoiden ongelmaa pitkin pihaa taskulamppujen kanssa ja sitten jatkettiin juhlia sisätiloissa.

Herkut maistui ja otettiin suunta kohti ongintapaikkaa.

Oma luonto ei anna periksi ostaa kaikkea valmiina, vaan vieraille annettavissa pussukoissa piti olla mukana jotain itse tehtyä. Tällä kertaa se oli itse lahjapussi.

 Pöllökankaasta väsäsin pienet nauhalla kiristettävät pussukat, joille voi keksiä käyttöä myöhemminkin vaikka yöpaita- tai vaihtoalusvaatepussina yökyläillessä. Sisälle sitten pieniä aarteita. Pikkuveljen pussi tehtiin hiukan vähemmän hempeästä kuosista.

Jokainen vieras sai saaliinsa ja sisältöön tutustuttuaan tytöt tulivat yksi kerrallaan supattamaan: "Saako tämän pussinkin omaksi?" Tottakai sai, ja tietenkin tuntui mukavalta, että sisällön lisäksi myös "kääre" oli mieluinen.

Nyt pitäisi siirtyä vielä pätkätyöläiseksi tonttupajaan!

Jouluinen liivihame

Vieläkö puuttuu sopiva mekko joulun ajan vierailuille?

Ihanan pehmeästä joulunpunaisesta mustaruudullisesta velourista tein tämän liivimekon, koko 100/110 cm. Mekko on pitkä käyttöiältään, sillä koossa 100 cm menee hiukan pidempänä mekkona, 110 cm yltää suurin piirtein polveen asti ja oma 122 cm vaatteita käyttävä tyttönikin kokeili mekkoa, ja hänellä se oli vielä tunikamitoissa.

Pääntiellä ja hihansuissa musta resori.

Mekko löytyy Kauhajoen Suoramyyntihallista 19.12.2011 jälkeen.

Kuusimetsä

Oman kylän sunnuntaisessa joulunavauksessa oli myös tytön eskarin/koulun vanhempainyhdistyksen myyntipöytä, johon tuli taiteiltua muutama pieni piparikuusi. Näitä oli kiva tehdä.

Aiemmin viikolla leivoin lasten kanssa testierän pipareita ja kahmaisin yhden kuusen prototyypin verran tähtiä talteen, ennen kuin pienet kädet pistivät kaikki pikavauhtia pieniin suihin ja sitä kautta pohjattomiin piparimahoihin. Lauantaina leivottiin sitten "oikeat" piparit ja illalla lasten jo nukkuessa mieskin innostui näitä kanssani kasaamaan ja koristelemaan :D 

Seuraavalla leivontakerralla tehdään yksi kuusi kotiinkin, saa nähdä saako se koristaa pöytää rauhassa vai iskevätkö 3-ja 6-vuotiaat verottajat herkkuihin...

Pyörähdyksiä tanssilattialla

Niin on koko ajan kiirettä, ettei ehdi bloggailemaankaan -
ommeltu on kuitenkin ja Joulupukin apulaisena pitää kiirettä myös.



Kuvassa mekko heti juhlien jälkeen, laiskana en silittänyt helmaa kuvaamista varten.

 Tämä leveähelmainen juhlamekko on tehnyt debyyttinsä eskarin ja koululaisten itsenäisyyspäivän tanssiaisissa sekä isopaapan 90-vuotisjuhlissa. 

Kangas on kierrätyskeskuslöytö, jota olen jo aika kauan marinoinut: pinkkiä himmeäkiiltoista puuvillasekoitetta, jonka pelkäsin rypistyvän hirmuisesti. Ominaisuuksiltaan se olikin mukava yllätys eikä rypisty pahasti kovemmassakaan menossa. Mekko on kokonaan vuoritettu jollakin valkoisella satiininsukuisella kankaalla, jonka alkuperää en muista.

Kaavan perusmalli on vanhasta Suuri Käsityö -lehdestä, nopea ja helppotekoinen, mutta totesin mallin olevan jollain epämääräisellä lailla liian leveä ja epäedullisen muotoinen. Kavensin ja hieman pidensin yläosaa sekä lisäsin nauhat, jotka solmitaan taakse rusetille. Näin mekosta tuli 100% parempi!
Koko 122/128 cm, joten käyttöikää on vielä reilusti jäljellä.

Helmassa vilahtikin jo ensimmäiset kokeilut joululahjasta itselleni: hankin kauan himoitsemani peitetikkisaumurin!

Pipotehtaan tuotoksia

Saumuri on surissut ja velour pölissyt kun lörppäpipoja on tehty!

Mutta vino pino valmista syntyi.

Pipon ulkopuoli on puuvillavelouria ja sisäpuoli trikoota.

Sivusaumassa on pieni heijastinmerkki.

Pipoja on kolmea kokoa:

S-koko on venyttämättä n. 46-47 cm (~1-3 v)

M-koko on venyttämättä n. 50-51 cm (~3-6 v)

L-koko on venyttämättä n. 52-54 cm (~5v-aikuinen)

Ikäkoot ovat suuntaa antavia

(M-koko venyy tarvittaessa myös omaan 54 cm päähäni,

- toiset tykkää napakammasta ja toiset väljemmästä piposta - kukin mieltymystensä mukaan...)

Kysele sähköpostilla!

Myös tontut tarvitsevat omat tonttulakkinsa, ja näitäkin trikoosta tehtyjä lakkeja on kolmea kokoa

(S-vauva/taapero, M-lapsi, L-isompi lapsi/aikuinen)

Kuoseja on muutama: tumma joulunpunainen, kirkas punainen/oranssipunaraidallinen ja harmaakuviollinen/joulunpunainen (joita enää yksi M-kokoinen jäljellä!)

Tarkempia tietoja sähköpostitse!

Huomenna keskiviikkona Korson asukaspuiston joulumyyjäiset klo 10-13!

Kukkaroita

Mm. Näitä on tullut viime viikkoina väännettyä: kukkaroita 8 cm kehyksiin. On niin paljon kivoja kankaita, kuoseja ja materiaaleja. Tästä satsista löytyy materiaaleja puuvillasta trikooseen ja pulista joustofroteeseen. Vielä kun keksisi jonkinmoisen laitteen joka puristaisi kertalaakista nuo kehykset kiinni niin kukkarokasa olisi paljon vielä korkeampi!

Jäljellä numerot 5, 7, 9, 10, 17, 18, 20, 21, 24

Vielä kiitokset kaikille, jotka uhmasivat taivaalta ryöppyävää sadetta, ja kävitte katselemassa ja ostoksilla tänään Kehräämön joulutorilla Forssassa!

Hurjasta ilmasta huolimatta eri käsityöläisten pöydät notkuivat.

Omassa pöydässäni oli omien käden töiden lisäksi Koivumäen Tyrnitarhan herkkuja!

Röllimetsän antimia

Talomme takana on pienen pieni metsikkö. Lapset ovat nimenneet sen Röllimetsäksi. Sen verran pusikkoista Röllimetsässä oli, että sinne raivattiin polku pihlajanalkuja karsimalla, ja niitä piiskoja kertyikin kunnon kasa.

Tuli mieleeni kokeilla, että mitenkähän taipuisivat kransseiksi nuo puunalut, ei niistä oikein poltettaviksikaan ole. Vastaus: hyvin taipuvat. Useampi kymmenen kranssipohjaa miehen kanssa niistä taiteiltiin, ja nyt niitä on myös koristeltu. Ovat tosi hyviä pohjia mm. käpykransseihin

ja perinteisempiin havukransseihin, koristeilla ja ilman!

Toinen löytö tehtiinkin tonttimme reunalta pellon laidasta. Kunnon vyyhti vanhaa piikkilankaa. Mies taiteili vyyhdestä erilaisia kranssipohjia jotka spraymaalattiin valkoisiksi ja kultaisiksi. Sitten vain kuumaliimapistooli käteen, pöydälle kasa koristeita ja mielikuvitus valloilleen.

Lopputuloksena syntyneet piikkilankakranssit ovat erityisesti minun mieleeni. Oma ykkössuosikki on ylärivin oikeanpuolimmainen!

Huomenna Forssaan mm. näiden kranssien kanssa,

Kehräämön sisäpihalla on perinteinen Joulutori klo 11-17!

 Nyt ulkoeteinen tuoksuu ihan kanelilta, kanelitankoja käytin koristeena aika monessa kranssissa ;D

Leivotaanko? Vai maalataanko?

Joulunajan myyjäisiä silmälläpitäen sain loistavan vinkin (kiitos vaan vinkkaajalle ;D) tehdä lasten essuja. Etanakuvioista sadekangasta minulla on yllin kyllin, joten ei kun säätämään sopivaa mallia.

Jonkin kirppikseltä haalitun kangaspussin seassa oli vanha vihreä retroessu, joka päätyi käyttöön - se on vuorotellen minulla, tyttärellä (kohta 6 vee) ja pojalla (3 vee).
Loistokapine. 

Päädyin kuitenkin pienentämään ja hiukan yksinkertaistamaan mallia, tämä käy monen kokoiselle ja ikäiselle lapselle! Sellaisenaan sopii n. 3 vuodesta ylöspäin koululaiseksi saakka, pienemmälle sopii hiukan niskalenkkiä lyhyemmäksi solmimalla.

Tälläinen on siis lopputulos! Ei kun leipomaan, maalaamaan, mutakakkuja muotoilemaan, tiskaamaan... veden, sotkun ja pienen ihmisen kestävä essu. 

Etana ja vihreä sadeasukangasta,
unikko vahakangasta (unikot myyty, teen lisää kun ehdin ja tietysti tilauksesta),
turkoosi ja lehtikuvioinen kerniä, keltainen laminoitua kangasta ja
vasemmalla yläreunassa vettähylkivää puuvillaa.

Karkasi sitten mopo käsistä ja rupesin tehtailemaan näitä oikein urakalla! Löytyi kaappien kätköistä kernikankaita, laminoitua ulkoiluvaatekangasta ja muuta essumateriaaliksi passelia. Etanat saavat kuitenkin minut ekstrahyvälle tuulelle :D

 

Näitä otan mukaan sekä Forssaan että Vantaalle!

Pipotehdas

Nyt kun tuntee olevansa taas elävien kirjoissa, olisi aika ottaa loppurutistus ennen myyjäisiä.

Näitä lörppäpipoja on tullut tehtyä, ja lisää pitäisi vielä surautella. Nämä kaksi menevät omien lasten käyttöön. Ulkopuoli on velouria ja sisäpuoli trikoota. Lämmittävät mukavasti näin loppusyksystä/alkutalvesta. Mutta myyjäisistä - ja tilaamalla - näitä saa!

Pipot lörpöttävät omasta mielestäni "sopivasti", ei liikaa. Muutama testipipo piti kokeilla, ennen kuin sain mitat omasta mielestäni kohdalleen. Monessa blogissa ja nettikaupoissa katselin saman tyyppisiä pipoja, mutta monessa oli löysää omaan makuuni liikaa - tai sitten liian vähän. Piti sitten keksiä mitat ja toteutustyyli omasta päästä :D

Joulunajan myyjäisiä varten olen väsännyt jo pussukoita, kukkaroita, essuja lapsille, tonttulakkeja, jouluisia kransseja ja mieheni on kehitellyt uudenmallisia puuautoja ja -leluja ja näpertänyt kanssani lisää kransseja... kun vain löytäisi jostain aikaa kuvien käsittelyyn...

Yllätysten viikonloppu

Kaikkea yllättävää tapahtuu. Ensin sitä suunnittelee seuraavia ompeluksia ja seuraavassa hetkessä makaa sairaalassa. Loppu hyvin, kaikki hyvin, toipumisessa vierähtää tovi. Bloggailen kun kerkiän.

Tässä kumminkin aiempaa ompelusatoa ja yksi tuunaus:

Tyttö tarvitsi uudet legginsit - oikeastaan useammat mutta yhdet ehdin tehdä - ja violetista trikoosta ne sitten tehtiin. Vyötärölle pinkki kuminauha ja taakse sydänmerkki. Lahkeensuut jonkinlaisella koristetikillä, sillä minä, ompelukone ja kaksoisneula emme oikein ole puheväleissä.

Pahoittelen kuvien huonoa laatua ja väritkin näemmä ovat mitä sattuu...

Viime synttärilahjaksi saadut balettitossut on kirjaimellisesti tanssittu puhki. Tilapäistossuiksi ballerinalle kelpaavat jumppatossut, kunhan ne ensin tuunattiin ruseteilla. Nämä rusetit piti alunperin laittaa yllä oleviin legginseihin, mutta jotenkin ne olivat liian jykevät kun niitä sovittelin. Mutta tähän käyttöön juuri passelit!

Metsäretkellä

Tämä Pikkukiisken suunnittelema Nordic forest -kangas on niin ihanaa, että sitä ei meinaa malttaa leikellä, vaan sen voisi melkeinpä pistää seinälle tauluksi. Taisikin loppua saman tien niistä nettikaupoista joihin sitä tuli.

Ehken kumminkaan tee siitä taulua, mutta pojalle pipon nyt ensiksi. Ulkopuoli velouria, sisäpuoli Nanson ruskeaa trikoota. Käy sitten hiukan viileämmillekin keleille.

...pipo sai kehuja heti ensimmäisellä kauppareissulla!

Testing 1-2-3

Viimeinkin jotain itselle.

Kokeilin hiukan erilaista pipoa. Neliöpipon mallilla, mutta tämä on pitkä pötköpipo, jossa toinen pää on auki, joten tätä voi pitää yksinkertaisena pitkänä lörppäpipona...

... solmittuna...

... kääntää korville kaksinkerroin ja muuten hiukan pitemmän mallisena...

... tai ihan perinteisenä neliöpipona.

Väri on mielestäni aivan ihana, testipipon leikkasin kohdasta jossa on painovirhettä. Mutta kyllä tämä käyttöön tulee, mitäs pienistä virheistä, eihän kukaan ole täydellinen ;D

Lähetys pikkuserkulle

Junamies sai pikkuserkultaan ison kassillisen vaatteita, ja pieneksi kiitokseksi lupasin tehdä bokserit vihreästä On the road -joustofroteesta vanhalla tutulla kaavalla. Tein lisäksi samanlaisen kassin kuin junamiehen kerhokassi. Ulkopuolella junakangas puuvillaa ja sisäpuoli enstexiä. Sisällä pieni tasku. Kassia voi käyttää molemmin päin, miten sattuu huvittamaan!

Kiitokset ihan näin julkisestikin, vaatteet ovat kovassa käytössä!

Vielä yksi

Tunikamekko samalla kaavalla kuin tämäkin. Kangas on paksua Marimekosta ostettua trikoota, ja violetti on tyttären lemppariväri. Koko on n. 122/128, joten on pituudeltaan hiukan reilu vielä tytölle, pidettävissä kumminkin. Vaaleanpunainen resori raikastaa kivasti muuten tummaa mekkoa. Paksusta trikoosta tuli kiva viileillä keleilläkin eskarikelpoinen asuste!

Resori on perusresoria paksumpaa, minulla on valmiita kaitaleita iso pussi. Eivät vain olleet tarpeeksi pitkiä vyötärölle, joten keskelle tuli sauma. Aika huomaamaton, mutta antoi hyvän syyn pistää pieni rusetti koristeeksi saumakohtaan!

Ommeltu on, mutta pieniä samanlaisia ompeluksia ei viitsi yksitellen blogata, joten kirjoituksia ilmestyy hiukkasen verkkaisempaan tahtiin. Laitan sitten isomman kasan kerralla. Sen verran paljastan kuitenkin, että mm. metsän antimia ja pussukoita sekä kukkaroita on tulossa!

Mukamas kiirettä...

Kotiäiti on niin kiireinen, ettei ehdi muka blogia päivittää :D.

Oikeastaan langaton hiiri siirtyi ajasta iäisyyteen ja perinteisempi hiirulainen on jossain muuttolaatikoiden uumenissa edelleen. Kuvien käsittely on siis hiukan hidasta. Mutta kyllä se siitä.

Tämä joustofroteinen liivimekko on n. kokoa 110 cm ja lähti uuteen kotiin.

Ilmojen viiletessä...

... pistetään pipot päähän.

Nämä neliöpipot ja kypärähatut ovat tilaustöitä ja lämmittävät jo uusien omistajiensa päitä.

Kalapipo 6-vuotiaalle nuorelle miehelle ja rapupipo 3-vuotiaalle pikkuveljelle. Pojat valitsivat itse mieleiset kuosit pipoihin. Kalapipossa on yksivärinen vaaleansininen vuori ja rapupipossa hauska vihreä vuori. Ja ei, kumpikaan ei ole horoskooppimerkiltään kalat tai rapu!

Samaiselle veljesparille tummasta sähkönsinisestä trikoosta kypärähatut jääkiekkokypärän alle lämmikkeeksi.

Tämä pipo lämmittää poikien äidin päätä...

... ja tämän pipon tilasi puolestaan oma tytär. Eskaripipoksi kuulemma.

Eskarimekko

Tyttären kaapissa on vino pino vaatteita, mutta eskariin kelpaa edelleen ylle vain muutama mekko. No, kun kerran kaapissa on mieluisa malli, niin piirretään siitä sitten kaavat, suurennetaan hiukan ja ommellaan tytön valitsemasta kankaasta. Luulisi kelpaavan!

Alkuperäinen raglanhihainen tunikamekko on kirpparilöytö, Lindexin mallistoa muistaakseni. Siitä sitten piirsin kaavat ja suurentelin vähän että on kasvunvaraa. Helma sai lisää pituutta kunnon polvipituiseen mekkomittaan saakka. Keskiosan resori ei ole ihan vyötäröllä vaan laskeutuu hiukan lanteille. Kangas on kirpparilöytö napakkaa interlocktrikoota. Koko on varmaankin n. 122/128 cm, hiukan reilu vielä mutta hyvin pidettävissä kumminkin. Ja kelpasihan se, heti valmistumista seuraavana päivänä pääsi käyttöön!

Sellainen moka kävi kyllä, että sovitettaessa tyttö ei pysynyt paikallaan sitten yhtään ja tuli mitattua hihan pituus pikkuisen liian naftiksi. Täytyy lisäillä resoria hihansuihin jos meinaa lyhyeksi jäädä!

Tätä kaavaa tulee varmasti käytettyä uudelleenkin!
Seuraavaan mekkoon kankaaksi valikoitui tuleekin Marimekon paksunoloinen trikoo...

Neliöpipoja Kauhajoella!

Tein muutaman neliöpipon, jotka löytyvät Kauhajoen suoramyyntihallista. Teen vielä lisääkin, myös tyttömäisemmistä kuoseista kunhan ehdin! Pipoja on kahta kokoa.

Käykäähän Kauhajoen suunnalla asuvat nappaamassa parhaat päältä!

Päällinen on näissä joustofroteeta tai puuvillavelouria ja sisäpuoli kaikissa trikoota. Jokaisessa pipossa on myös pieni heijastinmerkki sivussa. Heijastinkangas on EN 471-hyväksyttyä.



Koristusta ja korjailua

Muistaako joku tämän?

Mekko käväisi muutaman kerran päällä ja sitten tuli stoppi. Kuulemma liikaa ruskeaa. Yhteistuumin sitten sovittiin, että pinkeillä koristeilla tilanne korjaantuu ja mekosta tulee taas kelvollinen. Niin sitten tehtiin. Pinkkejä sydämiä ja tähti helmaan ja söpösestä sydännauhasta rusetti rintaan. Taas kelpaa.

Toinen mekko kaipasi myös sydämiä, mutta eri syystä. Tunikamekko on tyttären suosikki, jos saisi itse päättää niin pitäisi lähes yksinomaan sitä. Kirpparilta se on meille kotiutunut, ja siinä on edessä aika rumasti korjattu reikä. Periaatteessa paikka on aika huomaamaton mekkoon sulautuvan värityksen ansiosta, mutta kun se on kerran silmilleni hypännyt, se voisi olla vaikka kirkkaankeltainen, niin se minua häiritsee. Siis sydämiä lisää, kiitos!

 Nyt on mekko minunkin mielestäni superkiva! Niin kiva, että tein siitä kaavat ja tyttö sai toisenkin samalla kaavalla tehdyn mekon. Ja saa vielä kolmannenkin! Toinen on siis jo valmis ja toinen vasta kankaana kassissa. Näistä bloggaukset myöhemmin.

muoks! Kyllä: ujo tyttönen uskalsi marssia kirkon käytävää 150 häävieraan keskellä kahden muun morsiusneidon kanssa! Täytyy sanoa että olin tosi ylpeä tytöstäni!

Muistikirjasta matkapäiväkirjaksi

Saimme kutsun Tärkeiden Ihmisten syksyisiin häihin. Elettyä elämää on jo mittarissa, joten häälahjaa on vaikea keksiä ja pelkkä seteli tuntuu kovin persoonattomalta. Mutta jotain pientä piti saada aikaan.

Tiimarin muistikirja, ihan tavallinen, A6-kokoinen. Prätkäilevälle ja matkustavaiselle parille saattaisi olla mukavaa laittaa reittejä ja matkan tapahtumia muistiin matkapäiväkirjaan. Joten tuunauksesta tuli tälläinen:

 

Oma tyttö pääsee morsiusneidoksi jos vain uskaltautuu eikä mene pupu pöksyyn!

Onnea S & T!