Muistaako joku tämän?
Mekko käväisi muutaman kerran päällä ja sitten tuli stoppi. Kuulemma liikaa ruskeaa. Yhteistuumin sitten sovittiin, että pinkeillä koristeilla tilanne korjaantuu ja mekosta tulee taas kelvollinen. Niin sitten tehtiin. Pinkkejä sydämiä ja tähti helmaan ja söpösestä sydännauhasta rusetti rintaan. Taas kelpaa.
Toinen mekko kaipasi myös sydämiä, mutta eri syystä. Tunikamekko on tyttären suosikki, jos saisi itse päättää niin pitäisi lähes yksinomaan sitä. Kirpparilta se on meille kotiutunut, ja siinä on edessä aika rumasti korjattu reikä. Periaatteessa paikka on aika huomaamaton mekkoon sulautuvan värityksen ansiosta, mutta kun se on kerran silmilleni hypännyt, se voisi olla vaikka kirkkaankeltainen, niin se minua häiritsee. Siis sydämiä lisää, kiitos!
Nyt on mekko minunkin mielestäni superkiva! Niin kiva, että tein siitä kaavat ja tyttö sai toisenkin samalla kaavalla tehdyn mekon. Ja saa vielä kolmannenkin! Toinen on siis jo valmis ja toinen vasta kankaana kassissa. Näistä bloggaukset myöhemmin.
muoks! Kyllä: ujo tyttönen uskalsi marssia kirkon käytävää 150 häävieraan keskellä kahden muun morsiusneidon kanssa! Täytyy sanoa että olin tosi ylpeä tytöstäni!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!