Värejä on neljä, sävyt ovat herkkuja: pinkki, turkoosi, musta ja oliivi.
Kangas on ohutta, joustaa hyvin ja on miellyttävän tuntuista. Toimittajatehtaan mukaan kuulemma moni nimekäs urheiluvaatemerkki käyttää samaa joustocollegea vaatteissaan.
Edellisessä postauksessa oli peppimekon alla tunika. Tunikan tein sillä ajatuksella, että sitä voi käyttää myös koulussa, ja ahkerassa käytössä se on ollutkin.
Ja sopii typsylle kuin valettu.
Alunperin tunikassa oli pitkät hihat, ja mietin miten sitä muuttaisin. Se oli ihan ok, mutta jotain se kaipasi enkä oikein tiennyt mitä. Tyttö pyysi pätkäisemään hihat lyhyeksi ja niin tehtiin.
Ja siinähän se oli, muuta ei kaivattu. No, ehkä piilomalliset kaaritaskut olisi voinut tehdä. Ehkä ensi kerralla.
Materiaali on mukavan tuntuista puuvillasekoiteneulosta, ja tytön mukaan tosi kivaa päällä. Samaa löytyy myös sinisenä, farkun sävyisenä, siitä on suunnitteilla huppari. Mutta kelle - tytölle, pojalle vai minulle - se on vielä mietinässä. Tai ehkä samistellaan...
Akuuttiin leggaripulaan surautin vaaleanpunaisesta paksuhkosta interlockista yhdet. Tai on niitä surauteltu enemmänkin ja lisää on tulollaan, niistä toisella kertaa.
Tässä on Peppi Pitkätossu sula hop sula hei sula hopsansaa...
Meillä asuu Peppi-fani. Peppi-kirjat on luettu iltasaduiksi kahteen kertaan. Kirjastosta on lainattu DVD:t monta kertaa (ne alkuperäiset ja aidot).
Ja Peppi-fanilla pitää olla asianmukainen asustus. Mikä hauskinta, tytär halusi aidon värityksen: ruskeaa, poltettua oranssia, murrettua vihreää. Hiukset tiukoille saparoille ja kasvoihin äidin meikkikynällä pistellyt pisamat.
Ennen "oikeaa" versiota mielikuvitus on kukkinut Peppi-asun kasaamisessa, äidillä kun hiukan kesti asun aikaansaamisessa. tähän saakka t-paidan päälle on vetäisty hihaton aluspaita ja siihen päälle sopiva raidallinen leivontaessu. Jalkaan säärystimet ja kumisaappaat.
Vähän väliä minulta on kysytty että jokojokojoko? No nyt se on valmis.
Asu siis valmistui pala kerrallaan: ensin metsänvihreät legginsit, jotka valmistuivat jo aikaa sitten eivätkä päässeet kuviin saakka, sitten legginsien päälle eriväriset säärystimet, tunika ja vielä se olennainen: peppimekko. Kuulemma piti olla juuri sellainen essumekko, jossa "ne jutut menee takaa ristiin". Jep. Ekaluokkalaiselle sopivaa kokoa ei mistään valmiina kaavana löytynyt, joten piirtelin villisti vapaalla kädellä Pepille sopivan mekon.
Mekko on ohutta collegea, tunika mukavan tuntuista sekoiteneulosta.
Jostain syystä tämä puuvillatrikoo on mielestäni kovasti merihenkinen, vaikka kuva-aihe ei sitä ole - trikoossa on vöitä ketjussa. Liekö värit syynä, raikas sini-puna-valkoinen joka tapauksessa se on!
Kokeilin tehdä tyttärelle tunikan, ja kuulemma se on ihana. Yllättävä ihastus lilaan, pinkkiin ja turkoosiin mieltyneeltä tytöltä. Kaveriksi legginsit tummahkon punaisesta napakasta puuvillapikeestä, ja nekin onnistuivat nappiin malliltaan. Trikoo täällä, klik Pikeeneulosta pari palaa täällä, klik
Sain pyynnön kehitellä silmälapun, jota olisi mukava käyttää. Asiakas joutuu pitämään oikean silmän päällä pimentävää lappua, nykyinen lappu on kovaa muovia, joka on epämukava käytössä.
Ideoinnin, piirustelun ja usean testikierroksen jälkeen syntyi tukevoitettu lappu, joka on muotoiltu, muotonsa pitävä ja päänympärysnauha on säädettävissä. Kestävä ja konepestävä.
Ruskea lappu on kokonaan neulosta ja punakukallisessa lapussa on päällinen puuvillaa ja alla pehmeä neulos.
