Värilliset vauhtiautot

Meiltä on toivottu, että pellavaöljyllä käsiteltyjen autojen rinnalle tulisi myös värillisiä versioita, joten tätä on pyöritelty ja pohdittu, minkälainen käsittely olisi sellainen, joka olisi myrkytön, lelukäyttöön testattu ja hyväksytty ja samalla myös Pompulan tuotemaailmaan sopiva. Päädyimme puuvahaan, joten tässäpä hiukan väriä puuautoihin, olkaa hyvät!

 

Punainen ja harmahtava sininen ovat hiukan kuultavia, kun taas hento vaaleanpunainen...

... ja vaaleansininen ovat puolestaan peittäviä värejä.

 

Jatkossa värisuoraan liittyvät vielä keltainen, vihreä ja vaaleanvihreä vauhtiauto!

Surrur ja nips naps

Hirveällä touhulla on ahkeroitu ja paljon uutta aikaan saatu, siitä johtuu tämänkin blogin käyminen hiukan hitaalla tahdilla. Minä erilaisia ompeluksia ja mies puuleluja. Muutamia uusia kivoja juttuja on myös pian esitteillä. Nämä siis ensiviikkoisia Kauhajoen Ruokamessuja silmälläpitäen, johon Pompulakin osallistuu. Messut ovat siis 31.8.-2.9.2012 Kauhajoella perinteikkään Hämes-Havusen talonpoikaistalon alueella.

 

Muutama tilaustyö on myös lähtenyt maailmalle.

 

 

 

Kesän viime henkäyksiä sai miettiä, kun tein vielä säädettävää kesähuivia 7-vuotiaalle tytölle, joka itse tarkkaan harkiten valitsi kaapista kankaan.

 

 

 

Nämä puolestaan tehtiin mittojen mukaan, marianne-raidallinen suuren suuri ja hiukan pienempi apinakuosinen toilettilaukku, mukaan lähti myös 3 pikkukukkaroa.

 

Kirjoitustauko stop, koneet surraamaan hep!

Sormet rakoilla

Pienimuotoinen blogihiljaisuus... mutta työn täyttämä!

Nämä tilauskukkarot odottavat noutajaansa :)

Kaksi pikkukukkaroa ja kantohihnallinen kukkarolaukku...

... ja samaan osoitteeseen menossa vielä iso ja pieni maatuskakukkaro.

Ahkeroinut olen näiden lisäksi ison kasan myyntiin meneviä pikkukukkaroita

(ja muitakin, ne esitellään smyöhemmässä postauksessa)

Ihanan värikäs kuva!

Se tosin on vielä mysteeri, miten oikeakätinen henkilö - minä siis - joka pitää puristuspihtejä oikeassa kädessä, saa vasempaan käteen mojovat rakot kukkarokehysten puristamisesta ???

Todistusaineistoa, en ole laiskotellut.

Näitä rakonaiheuttajia saa muuten tulla ostelemaan ja hypistelemään

Kauhajoen ruokamessuille 31.8.-2.9.2012,

josta minut löytää näyttelyteltasta B, ihan takaseinältä, samasta pöydästä Koivumäen Tyrnitarhan kanssa! 

Tervetuloa!

Pilkkukuumetta ja pilvenhattaroita

Alkusyksystä syntyvälle vauvalle tuunattiin makuupussi, sillä äitiyspakkauksessa ollut makuupussin nallekuosi ei tulevaa äitiä säväyttänyt. Makuupussi siis kuorrutettiin vaaleansinisellä pilkkupuuvillalla, joka sopii niin tyttö- kuin poikavauvallekin. Koska pussi on ihan uusi ja käyttämätön, vetoketjukin jätettiin sellaisenaan paikoilleen, sitä kun olisi ollut turhaa lähteä purkamaan.

Kangasta jäi vielä yli ja niistä tehtailtiin pientä kivaa vauvalle ja äidille: Neuvolakortin kannet, keskikokoinen pussukka pikkutilpehöörille (pussukka näyttää kuvassa hurjan isolta vaikka vetoketjun pituus on alle 15cm :), kauppakassi ja pikkukukkaro.

Vauvalle ommeltiin vielä mukava pehmoinen peitto köllöttelyyn ja vaunureissuille, pilvipuoli on trikoota ja toinen puoli on suklaisen ruskeaa velouria. Jotta peiton puoliskot pysyvät paremmin kuosissaan, kankaat on sieltä täältä tikattu yhteen pilvien muotoja mukaillen.

Ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä samasta pilvitrikoosta ruttupipo äidin päätä lämmittämään.

Tämä pipo on itse asiassa keväisen blogiarvonnan pääpalkinto, joka meni toiseksi lähimmäs arvanneelle, sillä tarkalleen oikean vastauksen antaneelta en pipotoivetta useista yhteydenotoista huolimatta koskaan saanut.

Pussukoita maailmalle

Muutamia tilauksia on jälleen saatettu eteenpäin.

Ylempi simppeli pikkupussukka joustofroteeta, alempi vakosamettia. Alempi on asiakkaan toivomien mittojen mukaan tehty, vettä hylkivällä vuorilla ja sisällä muutamia taskuja vaikka pankkikorttia varten.

Seuraava on jo enemmän pikkulaukku kuin pussukka.

Oranssivalkoista pilkkupuuvillaa, rannehihna, jonka saa irrotettua ja sisällä tasku kortteja varten. Tämänkin vuori on vettä hylkivä. Sisälle mahtuu puhelin, pieni lompakko, kortit, avaimet jne...

Viime päivien öiden hurjat ukkoset olivat kyllä varsinaista valoshowta. Kaupanpäällisiksi saatiin melkein kellonympärystän pituinen sähkö- ja puhelinyhteyskatkos.

Bambi ja kaverit

Liivimekko 74cm ja tunika 122/128cm menivät samaan perheeseen.

 

Liivimekko on vuoritettu vihreällä ohuella puuvillalla, olalla on kahdet napit säätövaraksi.

Tunika tehtiin asiakkaan toivoman mallin mukaan samasta bambikankaasta, ja koska kotoa löytyy juuri samaa kokoa käyttävä elävä mallinukke, niin kerrankin tämä tunika tulee esiteltyä sovituskuvien kera!

Viimeinen kuva on kesäkuun alkupuolelta. Mieheni meinasi kävellä päin tälläistä bambia omalla pihalla alkuillasta! Aika rohkea tapaus, pysyi paikoillaan, tosin varuillaan pitkän tovin, jotta ehdimme hakemaan kameran ja räpsimään kuvia piharakennuksen ikkunasta!

Vauvalahjoja

Nämä pitkälahkeiset haalarit, keltakanttinen kokoa 68cm ja oranssikanttinen kokoa 74cm ja tietysti myös kuvassa vilkkuva puuauto ovat tilauksesta tehtyjä ja vauvalahjoiksi meneviä vaatteita. Toinen vauveli on jo syntynyt, toinen syntyy loppukesällä.

Tässä joustofroteessa on kyllä niin ihanat värit että seuraavaksi siitä täytyy tehdä jotain omalle pojulle...

Pieneen ja isompaan tarpeeseen

Köh köh... ensin kesäflunssa kaatoi petiin lapset. Muutamassa päivässä onneksi toipuivat. Ja lopun varmaan jo arvaakin... tietenkin nyt sairastaa äiti. Eikä meinaa flunssa toeta millään, ei ärräpäillä, apteekin rohdoilla eikä naista vahvemmalla tropilla. Sitkeä tauti, mutta silti pitää ja saa ommella :)

Useampaan paikkaan on lähtenyt tilaustöinä pieniä ja isompia kukkaroita, osa on vielä kuvaamatta, jäävät tuleviin bloggauksiin.

 Yllä ruskea trikoinen pikkukukkaro, alla pinkki joustofroteinen kukkaro.

Tässä hiukan isompi kukkaro tai ehkä jo pikkulaukku kantohihnalla retropuuvillasta. Sisään mahtuu mukavasti kortit, avaimet, kännykkä ja vaikka pieni lompakko.

Vaikka kuvassa värit ovat voimakkaat, ne ovat vielä voimakkaammat luonnossa ja täytyy sanoa, että tähän tykästyin itse niin paljon, että tein toisenkin samanlaisen mutta erilaisella kantohihnalla ja se jää keikkumaan omalle olkapäälle.

Kangas on upea, ja sitä on vielä pieni palanen jäljellä!

On the road again...

Tämä viikko on tehty hullun lailla remonttia lasten ollessa mummolareissulla, mutta jotain pientä ehti valmistuakin.

Tilaustyönä tehty paita On the road-joustofroteesta keltaisilla kanttauksilla. Koko 92cm ja olkapäällä on pari nepparia pukemista helpottamassa.

Kohta sitä kelpaa taas ommella kun on seinillä uudet tapetit, lattia uusittu ja ennenkaikkea yli neljä metriä kaappitilaa!

Viimeisiä viedään

Nyt alkaa keltaisista apiloista olla jäljellä vain jämät, sillä tämä tilaustyö kahmaisi lopusta leijonanosan. Jalkaterälliset potkuhousut kokoa hoikka 80cm. Pään- ja kädenteillä valkoiset tereet ja olkapäillä kahdet napit säätövaraksi.

Ai että tuli söpöt!

Ja juna kulkee vaan...

Puulelurintamalla uusin tulokas on Pieni Veturi. Sopii pieneen ja isompaankin käteen. Veturi on koivua ja pintakäsitelty pellavaöljyllä. Tsuku-tsuku lähdetään!

Myös pieni arsenaali uusia traktoreita on valmistunut pienille (ja miksei isommillekin) farmarinaluille. Traktori on myös koivua ja samoin pellavaöljyllä pintakäsitelty kuin veturikin.

Leppoisaa juhannusta

Otsikko sanookin jo kaiken olennaisen, eli rattoisaa, leppoisaa ja ihanaa juhannusta!

Apilaniitty

Joskus tuli ostettua apilajoustofroteeta muutama pätkä.

 Omalle tytölle tein liivimekon, mutta muuten lapsukaiset ei oikein ole apiloille lämmenneet. No, tilaustöihin sitten. Ja näitä niistä on valmistunut.

 Pitkälahkeinen haalari 80 cm ja 3 ruttupipoa 46-48cm

 Pitkähihainen paita 86cm ja myssy 44cm päähän.

Lyhythihainen teeppari 86cm, kypärähattu ja neliöpipo 50cm.

Nämä kaikki eri tilaajille.

Vielä on muutama apilatilaus tekemättä, mutta sitten apilat on loppu, slut, finito.

Suvetar

Tämä tilaustyö valmistui jo hiukan ennen koulujen päättymistä, kesäinen juhlamekko 7-vuotiaalle tytölle mittojen ja toivomusten mukaan, itse valitusta kankaasta.

Kerran sovitettiin yläosaa ja sitten ommeltiin valmiiksi. Syntyi kevyt kesäinen mekko.

Omasta 7 vuotta täyttävästä tyttärestäni ei sovitusavuksi tässä tapauksessa ollut, sillä asiakkaani on hurjan pitkä tyttö, pituuseroa tytöillä on arviolta 15 cm, oma tytär on ihan keskivertopituutta.

Vyötäröpitsi jatkuu takana rusetiksi solmittavana ja vuorin helmassa on pitsi, joka vilahtelee mekon helman alta silloin tällöin.

Ulkokuvissa on hiukan toivomisen varaa, omenapuut  kukkivat ihanasti, mutta mikä ihme siinä on, että sillä hetkellä kun yrittää ottaa kuvaa, tulee kova tuulenpuuska ja mekko on lähes vaakatasossa. Joka kerta.

Samaan tilaukseen lähti vielä 2 resorireunaista kesähuivia, joissa on takana säätömahdollisuus.

Lahjakasta sakkia

Eilen oli Viimeinen Eskaripäivä. Mihin meni kokonainen vuosi?

Pikkuisesta tytöstä kasvoi hiukan isompi tyttö, joka syksyllä aloittaa koulutiensä.

Kiitokset ihanille eskariopeille koko perheen puolesta!

Lahjaksi veimme hiukan isompikokoiset pussukat, joiden sisällä on tyttären tekemä kortti.

Omalta pihalta poimittiin vielä kielokimput, jotka kiireessä jäivät kuvaamatta.

Omenapuiden kukkaloistoa pitää vielä ihastella, toivottavasti sade ei huuhtele kaikkea alas...

Hoops! I did it again...

Tämän suutarin tyttö kulkee kohta yläosattomissa, kun äiskä ei ompele tytölle kesäpaitoja ja kaapissa on vain pieneksi jääneitä kittanoita. No, nyt tuli muutama tehtyä.

 

Norsutrikoosta tein uusimman Ottobren Hoops-paidan, reiluin saumavaroin, hihoihin laitoin kanttausten sijaan resorit ja helmaa pidensin, lehdessä taisi olla koot vain 122 cm saakka ja paita näytti kuvissa melkein napapaidalta.

Samaan syssyyn valmistui toinenkin samanlainen.

Hihapyöriöitä rypyttäessäni mieleen hiipi outo deja vu -tunne, ihan kuin samanlaista olisin ennenkin tehnyt. Ja olenhan minä!

Maaliskuussa piirtelin omasta päästä kaavat tähän mekkoon (jonka unohdin kaiken lisäksi silloin blogata, kun lähti suoraan neulan alta käyttöön enkä tämän parempaa kuvaa ehtinyt napsaista). Tämähän on yläosasta hyvin samanlainen kuin tuo Hoops.

Hih, olin aikaani edellä!

Hiukan täytyy vielä hehkuttaa: Nyt kun olen päässyt hyviin väleihin sekä nauhan- että helmankääntäjän kanssa, on elo peitetikkarin kanssa erittäin mukavaa  :)

Ei tarvitse arastella ompelusten nurjaa puolta vaan voi jopa yllyttää katsomaan nurjalle!

Omenapuiden katveessa

Jo jonkin aikaa olemme pähkäilleet, mihin ihmeeseen viimekesäisessä muuttokuormassa pakattiin riippumatto. Mukaan se tuli, mutta mihin se laitettiin? Ilmeisestikin johonkin äärimmäisen hyvään talteen.

No, se olikin aika kulahtanut, ja kangastahan minulla riittää, joten uuden tekoon mars!

Nyt kelpaa makoilla omenapuiden alla! Riippumatto on kaksinkertaista enstexiä, ja reunojen kujat vahvaa kangasta. Simppeliä, mutta voi niin nautinnollista.

Ja silloin kuin silmiä malttaa raottaa, voi ihailla omenapuiden kukintaa.

Tämä versio on ensimmäinen prototyyppi, mutta kunhan saamme systeemin vielä hienosäädettyä, teemme näitä myös tilauksesta.

Ihanaa, kesä!

Synttäritouhua

Tytär oli ystävänsä synttärikemuissa, ja tietenkin lahja päivänsankarille piti olla. Yhdessä mietittiin mitä pakettiin voitaisiin kääriä. Tyttö oli udellut etukäteen värimieltymyksiä, ja lopulta sitten kertoi mitä lahjaksi viedään:



Tytär: "Tehdään pussukka"

Minä: "Sellainen pienikö?"

T: "Ei, vaan isompi, penaalin kokoinen. Ja kesähuivi."

M: "Millaiset ne pitäisi olla?"

T: "Minä valitsen kankaat. Ja koristeet. Ja koristeiden paikat."

M: "OK."

Tämä asiakas tiesi mitä halusi, eikä minulle jäänyt kuin toteuttajan osa.

Siis helppoa kuin heinänteko. 

Tarkan arvioinnin jälkeen pussukka tehtiin sinisestä valkopilkkuisesta puuvillasta ja kesähuivi vihreästä tähtitrikoosta. Pussukan sisäpuoli on kerniä, ja kesähuivissa on napilla säädettävä kuminauha.

Pussukan sisälle laitettin Tärkeitä Tavaroita kuten hiuspompulat ja huulirasva.

Tämä toinen pussukka lähti jo aiemmin keväällä toisen kaverin synttäripakettiin.

Uusi logo!

Vihdoinkin Pompula sai ihka oman uuden logon!

Samalla tuli raikastettua bloginkin ilmettä.

Niin on kiirusta pitänyt, ettei blogiakaan ehdi päivittää, mutta kyllä tämä tästä pikapuoliin...

Logon on suunnitellut Antti Metsäranta ja olen uuteen ilmeeseen enemmän kuin tyytyväinen!

Mekkoja maailmalle

Kaikki kolme mekkoa ovat tilaustöitä

Ensimmäinen mekko on perusmalllinen 86 cm liivimekko interlock-trikoosta. Ihanan kesäiset värit. Kaveriksi kesähuivi samasta kankaasta. Helppo vetäistä päähän, eikä tarvitse solmia.

Tätä tehdessä mietin, voiko tämä mahtua kenenkään päälle, niin pieneltä se näyttää...

62 cm joustofroteemekko tulevan kesän vaaville.

Viimeisestä mekosta alkoi olla suorituspaineita, sillä tilaus kuului: "Tekisitkö jonkun Suomi-mekon viemisiksi Ranskaan... 92cm kokoisen?" Aikani pähkittyäni päädyin Maija Isolan suunnittelemaan Samovaari-kankaaseen. Kangas näytti kovin tummalta ja mietin että onkohan tämä kovin synkkä.

Lopputulokseen olen itse hyvin tyytyväinen.

Suomalaisen suunnittelijan klassikkokangas, hyvin perisuomalainen väritys ja skandinaavisen simppeli liivimekko ilman mitään ylimääräistä. Kangas pääsi oikeuksiinsa hienosti ja mekko on ohuella mustalla puuvillalla vuoritettu.

Todellinen Suomi-mekko.