Väriterapiaa talven ihmemaassa

Kirkkaanvalkoisessa lumisessa maisemassa kylpee huurteinen koivu auringonvalossa, oksillaan miljoona kimmeltävää timanttia. Ulkona lähes -25 C.

Hetken on kuitenkin keväinen olo, sillä sain värikkään tilauksen. 2 paitaa, 2 pipoa.

Pöllötrikoinen paita 140 cm ja keltainen apina-leijonapaita kapeampaa mallia, koko 116 cm.

Kahdeksanvuotiaalle lörppäpipo, JNYn metsävelourista, koko XL ja kirahvitrikoinen M-kokoinen lörppis melkein kuusivuotiaalle. Kaksivuotiaalle lähti jo aiemmin leijonavelourinen valmiina ollut pipo. Sain kuvan lapsista uudet pipot päässä.

Siinä vasta väriterapiaa talven valkeuteen!

Välipala

Olen tehnyt sekä tilauksesta että muuten vain kypärämyssyjä, mutta oma tyttö on jostain omituisesta syystä jäänyt ilman. Nyt reippailla pakkasilla olikin hyvä, että sain viimein sutaistua yhden myös tytölleni.

Kypärämyssy on aika ohutta mutta silti mukavasti lämmittävää merinoribneulosta, ihanan pehmeää! Ulottuu reilusti niskaan ja pysyy paikallaan alareunan kanttauksen ansiosta. Aiemmin tytöllä oli ihan kaupasta ostettu kypärämyssy ja se oli niskasta tosi lyhyt ja aina nousi takin alta. Nyt on hyvä. Hiukan pienemmänkin olisi voinut tehdä, neulos on tosi joustavaa!

Vanhaa taloa remontoidessa tulee ties mitä yllätyksiä eteen. Tämä ylläri paljastui olohuoneen paneeli-, tapetti- ja huokolevykerrosten alta... ja sai kyllä hymyn huulille!

Seinähirret jäävät näkyville, joten tämä taideteos siirtynee historiaan..

Mistä ihmeestä saisi vuorokauteen tunteja lisää?

Pikku mekkosia

Lisää vieraita! Kuten ihanainen Iisakin, ystäväni tytär syntyi viime kesän kynnyksellä. Ja se muutto se muutto... eipä tullut "asianmukaisesti" onniteltua tälläkään kertaa.

Tälläkin kertaa syntyi liivimekko, kokoa 80 cm. Kankaana Metsolan vihreä hippikukkajoustis. Mutta... halusin myös kokeilla uusimman Ottobren essumekkoa enkä osannut päättää kummanko teen, joten tein sitten molemmat. Ystäväni sai valita kumman tytölleen haluaa!

Rumpujen pärinää... valituksi tuli vihreä joustofroteemekko.

Omppumekko lähti sitten toisen ystäväni mukaan.

Mekko on muokattu versio Ottobren ohjeesta: Marimekon omppupuuvillaa, joka on pinnalta samettisen pehmeää. Mekko on yhdestä palasta, ilman applikointeja ja vuorittamaton, vain olkaimet on vahvistettu. Kun kerran on kesämekko mielessä, tuntui, että tästä olisi tullut ihan tönkkö jos siihen olisi vuorin laittanut. Kanttaukset vaaleansinistä satiinikanttia.

Minulla on jossain kaapissa vanha hyvin samantyyppinen essumekon kaava, täytyy kuulostella miten tämä malli istuu päälle vai kaivanko vanhan ja hyväksi havaitun version esiin.

Välillä on kiva kokeilla jotain uutta!

Meillä olikin vipinää viikonloppuna, iso porukka vieraita yökylässä. Kaikkiaan väkeä oli oma porukka mukaan lukien 13 henkeä, josta pikkuväkeä 8.

Huh sitä menoa!

Kivaa oli ja hyvin mahduttiin - uusiksi otetaan varmasti!

Seuraavaksi tilaustöiden kimppuun.

Helposti valmista

Kerran käteen tarttui jonkin kirpparin tilkkulaatikosta pala raitatrikoota kymmenellä centillä. Nyt se osui jälleen silmiini, taisi ollakin aikuisten topin irti leikattu helmaosa. Alakäänteet valmiina, samoin sivusaumat. Eihän se tarvinnut kuin vähän kuminauhaa ja tyttö sai uuden hameen. Hiukan reiluhko pituudeltaan vielä on, mutta harvemmin nuo ipanat tuppaa kutistumaan, yleensä se on päin vastoin ;D. Kotona käy kyllä hyvin!

Edelliseen postiin viitaten, surauttelin sitten ne toisetkin pitkät kalsarit valmiiksi. Hyvät tuli näistäkin ja ihan himppusen pidemmät. Samanlaiset ja -kokoiset kuin ne aiemmatkin. Naurattaa nämä kyllä, etukiilan sisäpuoli on molemmissa trikoota, ja kuvissa kurkkii sammakko! Hyvän tuulen pöksyt siis.

Kasvupyrähdys

Yhtäkkiä huomasin, kuinka melkein kaikki vaatteet pikkumiehen kaapissa olivat kutistuneet; hihoista vilkkui ranteet, paidanhelman alta napa ja housunlahkeista sääret. 

Poika kolmevee on ottanut kasvuspurtin!

Ensiavuksi talvikeleille pitkiä kalsareita, koska akuutein vaatepula kohdistui niihin. Päätin tehdä 104 cm reiluhkoilla lahjepituuden saumavaroilla jotta on sitten kasvunvaraa. Muttamutta... niistähän tuli just eikä melkein sopivat! Seuraaviin teen vielä lisää pituutta.

Kankaana käytin Metsolan kovan onnen joustista, joka päästi punaista väriä valkoisiin osiin kutistuspesussa. Reklamaation Lasten Metsola hoiti oikein mallikkaasti, mutta silti harmitti kun oli pitkä pätkä kivaa kangasta jota ei oikein mihinkään voi käyttää eikä poiskaan myydä. Kangas näyttää valmiiksi nuhjaantuneelta kun valkoiset osat hennosti punertavat. Tähän tarkoitukseen on kyllä juuri passelia ja kangasta riittää vielä muutamiin pitkiksiin... seuraavat ovatkin jo työn alla.

Kovan onnen materiaaleihin kuuluu käyttämäni resorikin: ostin Marimekolta taannoin valmiiksi pussitettua resoria. Ei ole napakkaa tämä ei, löysää ja lörppää - tosin pehmeää, mutta kuten tuo joustiskin, tähän juuri sopivaa!

Kaava pitkiksiin on sekoitettu parista valmiista kaavasta ja loput omasta päästä: sepaluksen jätin laiskana ja mielestäni tarpeettomana pois ja etukiilan saumat on ommeltu kokonaan pussiin, jotta ei varmasti hierrä mistään.

Nyt kun remontti taas jatkuu, vaikuttaa se näemmä heti bloggaus- mutta ei juuri ompelutahtiin; minä pyörin ympyrää olohuoneessa ja yritän päättää lattian ja muurin väriä väriviuhka kädessä. Mies pyörittelee päätään ja ihmettelee mikä siinä sävyn valinnassa on niin kovin vaikeaa ;D

Ihanainen Iisa

Meillä kävi vieraita. Yksi heistä oli aurinkoinen ja syötävän suloinen Iisa-tyttönen. Iisa syntyi viime kesänä, ja omissa muuttohässäköissä vauvaonnittelut jäivät hiukan puolitiehen, joten nyt oli aika muistaa neitokaista.

Marimekon pallotrikoosta valmistui pikkuinen liivihame, kokoa 80 cm ja n. vuoden ikäiselle (toivottavasti) sopiva tähtikuvioinen neliöpipo. Tällä kertaa en laittanut heijastinta sivusaumaan, vaan eteen applikoin isomman tähden heijastinkankaasta. Pakettiin pakattiin mukaan vielä miehen tekemä puuauto.

Uuden vuoden paitapino

Ihan ensiksi:

Hyvää uutta vuotta kaikille!

Uusi vuosi tulee aloitettua muutamalla paidalla: nämä apina-leijona - ja norsupaidat menevät tuliaisiksi serkuille - kunhan joskus sinne saakka päästään.

Perus-raglanhihaiset paidat, turkoosin koko 128 cm ja punaisen norsupaidan koko 110/116 cm. Onnistuin leikkaamaan etukappaleen niin, että keskellä rintaa on painovirhepaholainen, ainoa isompi koko kankaassa, joten siihen päälle applikoin hiukan isomman norsun. Tuo bambu-luomupuuvillainterlock on todella ihanan pehmeää, melkein kuin silkkiä.

Tämä paita puolestaan on jäänyt bloggaamatta, se oli marraskuisessa synttärilahjapaketissa omalle pikkumiehelle. Koko 104 cm ja hihansuissa käännettävät resorit ettei jää heti pieneksi.

Niin, ja miksei nuo ylemmät paidat ole jo serkuilla? Aiemman vierailuyrityksen vesitti tapaninpäivän myrsky, joka kaatoi talomme ympäriltä 13 kuusenjärkälettä. Näistä ihmeellistä kyllä vain yksi kaatui talon päälle. Onni onnettomuudessa, selvisimme aika pienin vahingoin.  No, puusavottaa on riittänyt ja riittää vielä hetkeksi aikaa...



Myrskyn jälkeen näytti tältä, onneksi nyt piha alkaa
vähitellen näyttää jo pihalta eikä metsätyömaalta



Metsäisiä tunnelmia

Tilaustyönä tehty vuorillinen huppari kokoa 92 cm ja neliöpipo n. 2-vuotiaan kokoa ihanasta Nordic Forest -velourista. Setti oli joululahja tilaajan kummipojalle, joten lupasin julkaista kuvat vasta näin joulun jälkeen.

Hupparin vuoriksi valikoitui raikas ja pehmeä vihreä trikoo, neliöpipossa napakampi jerseyvuori. Hupparin resoreina tummanruskeaa ja limenvihreää. Hihoissa on käännettävät resorit käyttöikää lisäämässä.

Voi pojat että näitä oli mukava tehdä. Kangas on edelleen niin syötävän ihanaa. Itse olen lopputulokseen todella tyytyväinen. Nämä oli kiva lähettää asiakkaalle pukinkonttiin laitettaviksi.

Joulupukin säkin sisältöä

Tonttupajalla on pitänyt kiirettä!
Tässä muutamia ompeluksia, jotka ovat paljastuneet pukin kontista.

Perheemme ballerinalle päiväpeitto ballerinakeijukankaasta.
Taustapuolella vaaleanpuna-valkoraidallista tikkikangasta.
-Tyttären kommentti: "Äiti, nyt sun ei tarvii tehdä mulle päiväpeittoa kun pukki toi tämän! 
Pukillakin on samaa kangasta!"
(Keijukankaan tyttö valitsi aiemmin syksyllä itse päiväpeittoa varten...)

Junamiehelle Metsolan autotrikoosta 104 cm paita.

Tyttärelle velourinen sydänmekko 122 cm.

Serkkupojille lörppäpipot; 3-vuotiaalle metsävelouria ja 6-vuotiaalle kettuvelouria. Molemmissa trikoovuori.

Lämmintä joulua kaikille!

Joulu tulla jollottaa
joulupuuron porinassa,
hyvän mielen hyrinässä,
piparkakku kainalossa,
kahvipannu kantapäässä,











valonliekki pimeässä,
joulumieli kynttilässä,
papereiden kahinassa,
enkelsiiven havinassa,
jouluoljet himmelissä,
ajatukset ystävissä.
 -Maija Baric







Ihanaa joulua kaikille!

Vauhtia niin että melkein heikottaa

Viikonloppu vierähti tyttären synttäreitä juhliessa, ja tämän viikon alkupäivät juhlista toipuessa ;D. Perjantaina vietettiin kaverisynttäreitä. Mukavia tyttöjä oli vieraina neljä ja voi pojat että oli vauhtia ja ääntä!

 Ensin ratkottiin hajamielisen Herra Rusakon kadonneiden porkkanoiden ongelmaa pitkin pihaa taskulamppujen kanssa ja sitten jatkettiin juhlia sisätiloissa.

Herkut maistui ja otettiin suunta kohti ongintapaikkaa.

Oma luonto ei anna periksi ostaa kaikkea valmiina, vaan vieraille annettavissa pussukoissa piti olla mukana jotain itse tehtyä. Tällä kertaa se oli itse lahjapussi.

 Pöllökankaasta väsäsin pienet nauhalla kiristettävät pussukat, joille voi keksiä käyttöä myöhemminkin vaikka yöpaita- tai vaihtoalusvaatepussina yökyläillessä. Sisälle sitten pieniä aarteita. Pikkuveljen pussi tehtiin hiukan vähemmän hempeästä kuosista.

Jokainen vieras sai saaliinsa ja sisältöön tutustuttuaan tytöt tulivat yksi kerrallaan supattamaan: "Saako tämän pussinkin omaksi?" Tottakai sai, ja tietenkin tuntui mukavalta, että sisällön lisäksi myös "kääre" oli mieluinen.

Nyt pitäisi siirtyä vielä pätkätyöläiseksi tonttupajaan!

Jouluinen liivihame

Vieläkö puuttuu sopiva mekko joulun ajan vierailuille?

Ihanan pehmeästä joulunpunaisesta mustaruudullisesta velourista tein tämän liivimekon, koko 100/110 cm. Mekko on pitkä käyttöiältään, sillä koossa 100 cm menee hiukan pidempänä mekkona, 110 cm yltää suurin piirtein polveen asti ja oma 122 cm vaatteita käyttävä tyttönikin kokeili mekkoa, ja hänellä se oli vielä tunikamitoissa.

Pääntiellä ja hihansuissa musta resori.

Mekko löytyy Kauhajoen Suoramyyntihallista 19.12.2011 jälkeen.

Kuusimetsä

Oman kylän sunnuntaisessa joulunavauksessa oli myös tytön eskarin/koulun vanhempainyhdistyksen myyntipöytä, johon tuli taiteiltua muutama pieni piparikuusi. Näitä oli kiva tehdä.

Aiemmin viikolla leivoin lasten kanssa testierän pipareita ja kahmaisin yhden kuusen prototyypin verran tähtiä talteen, ennen kuin pienet kädet pistivät kaikki pikavauhtia pieniin suihin ja sitä kautta pohjattomiin piparimahoihin. Lauantaina leivottiin sitten "oikeat" piparit ja illalla lasten jo nukkuessa mieskin innostui näitä kanssani kasaamaan ja koristelemaan :D 

Seuraavalla leivontakerralla tehdään yksi kuusi kotiinkin, saa nähdä saako se koristaa pöytää rauhassa vai iskevätkö 3-ja 6-vuotiaat verottajat herkkuihin...

Pyörähdyksiä tanssilattialla

Niin on koko ajan kiirettä, ettei ehdi bloggailemaankaan -
ommeltu on kuitenkin ja Joulupukin apulaisena pitää kiirettä myös.



Kuvassa mekko heti juhlien jälkeen, laiskana en silittänyt helmaa kuvaamista varten.

 Tämä leveähelmainen juhlamekko on tehnyt debyyttinsä eskarin ja koululaisten itsenäisyyspäivän tanssiaisissa sekä isopaapan 90-vuotisjuhlissa. 

Kangas on kierrätyskeskuslöytö, jota olen jo aika kauan marinoinut: pinkkiä himmeäkiiltoista puuvillasekoitetta, jonka pelkäsin rypistyvän hirmuisesti. Ominaisuuksiltaan se olikin mukava yllätys eikä rypisty pahasti kovemmassakaan menossa. Mekko on kokonaan vuoritettu jollakin valkoisella satiininsukuisella kankaalla, jonka alkuperää en muista.

Kaavan perusmalli on vanhasta Suuri Käsityö -lehdestä, nopea ja helppotekoinen, mutta totesin mallin olevan jollain epämääräisellä lailla liian leveä ja epäedullisen muotoinen. Kavensin ja hieman pidensin yläosaa sekä lisäsin nauhat, jotka solmitaan taakse rusetille. Näin mekosta tuli 100% parempi!
Koko 122/128 cm, joten käyttöikää on vielä reilusti jäljellä.

Helmassa vilahtikin jo ensimmäiset kokeilut joululahjasta itselleni: hankin kauan himoitsemani peitetikkisaumurin!

Pipotehtaan tuotoksia

Saumuri on surissut ja velour pölissyt kun lörppäpipoja on tehty!

Mutta vino pino valmista syntyi.

Pipon ulkopuoli on puuvillavelouria ja sisäpuoli trikoota.

Sivusaumassa on pieni heijastinmerkki.

Pipoja on kolmea kokoa:

S-koko on venyttämättä n. 46-47 cm (~1-3 v)

M-koko on venyttämättä n. 50-51 cm (~3-6 v)

L-koko on venyttämättä n. 52-54 cm (~5v-aikuinen)

Ikäkoot ovat suuntaa antavia

(M-koko venyy tarvittaessa myös omaan 54 cm päähäni,

- toiset tykkää napakammasta ja toiset väljemmästä piposta - kukin mieltymystensä mukaan...)

Kysele sähköpostilla!

Myös tontut tarvitsevat omat tonttulakkinsa, ja näitäkin trikoosta tehtyjä lakkeja on kolmea kokoa

(S-vauva/taapero, M-lapsi, L-isompi lapsi/aikuinen)

Kuoseja on muutama: tumma joulunpunainen, kirkas punainen/oranssipunaraidallinen ja harmaakuviollinen/joulunpunainen (joita enää yksi M-kokoinen jäljellä!)

Tarkempia tietoja sähköpostitse!

Huomenna keskiviikkona Korson asukaspuiston joulumyyjäiset klo 10-13!

Kukkaroita

Mm. Näitä on tullut viime viikkoina väännettyä: kukkaroita 8 cm kehyksiin. On niin paljon kivoja kankaita, kuoseja ja materiaaleja. Tästä satsista löytyy materiaaleja puuvillasta trikooseen ja pulista joustofroteeseen. Vielä kun keksisi jonkinmoisen laitteen joka puristaisi kertalaakista nuo kehykset kiinni niin kukkarokasa olisi paljon vielä korkeampi!

Jäljellä numerot 5, 7, 9, 10, 17, 18, 20, 21, 24

Vielä kiitokset kaikille, jotka uhmasivat taivaalta ryöppyävää sadetta, ja kävitte katselemassa ja ostoksilla tänään Kehräämön joulutorilla Forssassa!

Hurjasta ilmasta huolimatta eri käsityöläisten pöydät notkuivat.

Omassa pöydässäni oli omien käden töiden lisäksi Koivumäen Tyrnitarhan herkkuja!

Röllimetsän antimia

Talomme takana on pienen pieni metsikkö. Lapset ovat nimenneet sen Röllimetsäksi. Sen verran pusikkoista Röllimetsässä oli, että sinne raivattiin polku pihlajanalkuja karsimalla, ja niitä piiskoja kertyikin kunnon kasa.

Tuli mieleeni kokeilla, että mitenkähän taipuisivat kransseiksi nuo puunalut, ei niistä oikein poltettaviksikaan ole. Vastaus: hyvin taipuvat. Useampi kymmenen kranssipohjaa miehen kanssa niistä taiteiltiin, ja nyt niitä on myös koristeltu. Ovat tosi hyviä pohjia mm. käpykransseihin

ja perinteisempiin havukransseihin, koristeilla ja ilman!

Toinen löytö tehtiinkin tonttimme reunalta pellon laidasta. Kunnon vyyhti vanhaa piikkilankaa. Mies taiteili vyyhdestä erilaisia kranssipohjia jotka spraymaalattiin valkoisiksi ja kultaisiksi. Sitten vain kuumaliimapistooli käteen, pöydälle kasa koristeita ja mielikuvitus valloilleen.

Lopputuloksena syntyneet piikkilankakranssit ovat erityisesti minun mieleeni. Oma ykkössuosikki on ylärivin oikeanpuolimmainen!

Huomenna Forssaan mm. näiden kranssien kanssa,

Kehräämön sisäpihalla on perinteinen Joulutori klo 11-17!

 Nyt ulkoeteinen tuoksuu ihan kanelilta, kanelitankoja käytin koristeena aika monessa kranssissa ;D

Leivotaanko? Vai maalataanko?

Joulunajan myyjäisiä silmälläpitäen sain loistavan vinkin (kiitos vaan vinkkaajalle ;D) tehdä lasten essuja. Etanakuvioista sadekangasta minulla on yllin kyllin, joten ei kun säätämään sopivaa mallia.

Jonkin kirppikseltä haalitun kangaspussin seassa oli vanha vihreä retroessu, joka päätyi käyttöön - se on vuorotellen minulla, tyttärellä (kohta 6 vee) ja pojalla (3 vee).
Loistokapine. 

Päädyin kuitenkin pienentämään ja hiukan yksinkertaistamaan mallia, tämä käy monen kokoiselle ja ikäiselle lapselle! Sellaisenaan sopii n. 3 vuodesta ylöspäin koululaiseksi saakka, pienemmälle sopii hiukan niskalenkkiä lyhyemmäksi solmimalla.

Tälläinen on siis lopputulos! Ei kun leipomaan, maalaamaan, mutakakkuja muotoilemaan, tiskaamaan... veden, sotkun ja pienen ihmisen kestävä essu. 

Etana ja vihreä sadeasukangasta,
unikko vahakangasta (unikot myyty, teen lisää kun ehdin ja tietysti tilauksesta),
turkoosi ja lehtikuvioinen kerniä, keltainen laminoitua kangasta ja
vasemmalla yläreunassa vettähylkivää puuvillaa.

Karkasi sitten mopo käsistä ja rupesin tehtailemaan näitä oikein urakalla! Löytyi kaappien kätköistä kernikankaita, laminoitua ulkoiluvaatekangasta ja muuta essumateriaaliksi passelia. Etanat saavat kuitenkin minut ekstrahyvälle tuulelle :D

 

Näitä otan mukaan sekä Forssaan että Vantaalle!

Pipotehdas

Nyt kun tuntee olevansa taas elävien kirjoissa, olisi aika ottaa loppurutistus ennen myyjäisiä.

Näitä lörppäpipoja on tullut tehtyä, ja lisää pitäisi vielä surautella. Nämä kaksi menevät omien lasten käyttöön. Ulkopuoli on velouria ja sisäpuoli trikoota. Lämmittävät mukavasti näin loppusyksystä/alkutalvesta. Mutta myyjäisistä - ja tilaamalla - näitä saa!

Pipot lörpöttävät omasta mielestäni "sopivasti", ei liikaa. Muutama testipipo piti kokeilla, ennen kuin sain mitat omasta mielestäni kohdalleen. Monessa blogissa ja nettikaupoissa katselin saman tyyppisiä pipoja, mutta monessa oli löysää omaan makuuni liikaa - tai sitten liian vähän. Piti sitten keksiä mitat ja toteutustyyli omasta päästä :D

Joulunajan myyjäisiä varten olen väsännyt jo pussukoita, kukkaroita, essuja lapsille, tonttulakkeja, jouluisia kransseja ja mieheni on kehitellyt uudenmallisia puuautoja ja -leluja ja näpertänyt kanssani lisää kransseja... kun vain löytäisi jostain aikaa kuvien käsittelyyn...

Yllätysten viikonloppu

Kaikkea yllättävää tapahtuu. Ensin sitä suunnittelee seuraavia ompeluksia ja seuraavassa hetkessä makaa sairaalassa. Loppu hyvin, kaikki hyvin, toipumisessa vierähtää tovi. Bloggailen kun kerkiän.

Tässä kumminkin aiempaa ompelusatoa ja yksi tuunaus:

Tyttö tarvitsi uudet legginsit - oikeastaan useammat mutta yhdet ehdin tehdä - ja violetista trikoosta ne sitten tehtiin. Vyötärölle pinkki kuminauha ja taakse sydänmerkki. Lahkeensuut jonkinlaisella koristetikillä, sillä minä, ompelukone ja kaksoisneula emme oikein ole puheväleissä.

Pahoittelen kuvien huonoa laatua ja väritkin näemmä ovat mitä sattuu...

Viime synttärilahjaksi saadut balettitossut on kirjaimellisesti tanssittu puhki. Tilapäistossuiksi ballerinalle kelpaavat jumppatossut, kunhan ne ensin tuunattiin ruseteilla. Nämä rusetit piti alunperin laittaa yllä oleviin legginseihin, mutta jotenkin ne olivat liian jykevät kun niitä sovittelin. Mutta tähän käyttöön juuri passelit!

Metsäretkellä

Tämä Pikkukiisken suunnittelema Nordic forest -kangas on niin ihanaa, että sitä ei meinaa malttaa leikellä, vaan sen voisi melkeinpä pistää seinälle tauluksi. Taisikin loppua saman tien niistä nettikaupoista joihin sitä tuli.

Ehken kumminkaan tee siitä taulua, mutta pojalle pipon nyt ensiksi. Ulkopuoli velouria, sisäpuoli Nanson ruskeaa trikoota. Käy sitten hiukan viileämmillekin keleille.

...pipo sai kehuja heti ensimmäisellä kauppareissulla!

Testing 1-2-3

Viimeinkin jotain itselle.

Kokeilin hiukan erilaista pipoa. Neliöpipon mallilla, mutta tämä on pitkä pötköpipo, jossa toinen pää on auki, joten tätä voi pitää yksinkertaisena pitkänä lörppäpipona...

... solmittuna...

... kääntää korville kaksinkerroin ja muuten hiukan pitemmän mallisena...

... tai ihan perinteisenä neliöpipona.

Väri on mielestäni aivan ihana, testipipon leikkasin kohdasta jossa on painovirhettä. Mutta kyllä tämä käyttöön tulee, mitäs pienistä virheistä, eihän kukaan ole täydellinen ;D