Takaisin ruotuun

Elokuu alkoi ja ensi viikolla palataan takaisin arkeen. Koulut alkaa maanantaina, kerho muutaman viikon kuluttua. Aamuherätyksiä ja herätyskellon pirinää. Vielä muutaman päivän on kuitenkin vielä loma-aikaa. Mihin kesä meni? Juurihan se alkoi!

Sain tehdä vuoden täyttävälle neidille juhlamekon. Turkoosia pilkkupuuvillaa, valkoinen vuori ja hiukan pitsiä vuorin helmaan. 

Pitsi pilkahtelee helmasta liikkuessa.

Laitoin mukaan irrallisen rusetin vyötäröpitsistä, jos äitinsä haluaa lisähepenettä. Tai rusetin voi kiinnittää vaikkapa pinniin.

Samaan osoitteeseen meni myös toinen mekko, petroolinväristä sydänvelouria. Oma lempivärini!

Viime viikonloppuna olimme Ulvilassa, Friitala-talon HansaBasaari -tapahtumassa. 

Erityisesti lapsille oli järjestetty monenlaista mukavaa: oli pomppulinnaa ja karusellia, poniratsastusta ja vetokoiria, ilmapallotaikureita, ja Helmiveneen alpakat. Oli ensimmäinen kerta kun alpakoita livenä näin, ja menetin sydämeni täysin. Niin kilttejä, niin pehmeitä, niin rauhallisia. Niitä pitikin käydä moikkaamassa ja paijaamassa kahden päivän aikana monta kertaa!

Ekku ja Jojo, sydäntenmurskaajat

Oli mukava mutta hikinen viikonloppu! Kiitos kaikille kävijöille!

Myyjiä oli sekä ulkona että sisätiloissa.

Muuten, Pompulan puuleluja, mm. palapelejä ja paukkurautoja, saa nyt myös Makeasta Elämästä Ulvilasta. Kauppa on nimensä mukaisesti herkullinen...

Purkkikansaa

Keskikesän juhlaa on vietetty perheen kesken. 

On grillailtu, pelailtu, fillaroitu, nautittu auringosta, tehty pihahommia, paistettu lettuja, saunottu ja oltu vaan.  Ihanaa. 

Juu, ja mummolareissun yhteydessä käyty Tykkimäessä. 

Tyttärestä on yllättäen kuoriutunut varsinainen hurjapää.

Edellisessä postauksessa kerroin, kuinka selkeästi kierrätyshenkinen lintuemo teki pesän jugurttipurkkiin lasten leikkipaikalle. Oli kesä ja pesä ja kolme munaa. Ensin huolestuimme, hylkääkö emo pesän kun sekä poika että mies otti purkin käteensä ennenkuin tajusimme että se on vallattu. Eikö mitä. 

Muutaman päivän päästä munia oli jo viisi kun mies kävi purkin reunalta kurkkaamassa.

Lintuemo on käynyt vaivihkaa pesällään vähän väliä, mutta pitkiä aikoja ei purkissa kerralla oleskele. Lisäksi purkista ei kuulu mitään ääniä. 

Mietimme mitä tuosta tulee, uteliaisuus vei voiton ja mies kävi pidempänä taas kuikuilemassa purkkiin. Vastaan tuijotti kymmenen silmää ja viisi nokkaa. 

Purkissa on elämää!

Itse olen sen verran lyhyt, että ainoa tapa nähdä mitä purkissa on siihen koskematta, oli hipsiä viereen, kurkottaa kameran kanssa ja räpsäistä. 

Ilman salamaa - tietenkin - etteivät raukat saa traumoja. Purkissa näytti tältä:

Seuraava huolenaihe huomattiin kun emo kävi purkin reunalla, se hiukan keikahti, sillä tuo hylly, jolla purkki on, on kapea. 

Mitä jos pikkutirpat kasvaessaan keikauttavat koko asumuksensa alas? 

Nou problem, mies hivutti painot purkin ympärille jotta tämä loft-tyyppinen asumisratkaisu pysyy paikallaan. Huh. Vaara ohi.

Täytyy antaa ipanoille tunnustusta, kertaakaan ei ole tarvinnut hautomarauhasta muistuttaa.  Leikkipaikka on saanut olla rauhassa tämän ajan.

Edit 24.6. 
Iltasella näkyi yksi poikasista tepastelevan ja räpyttelevän siipiään pesän vieressä seinäosan ylälaudan päällä. 
Poikaset on lähdössä maailmalle!

Täydellisen vajavaisilla ornitologin taidoilla olen sivistänyt itseäni lintukirja kädessä ja lintusivustoja netistä tutkien. 

Lintu on todennäköisesti pajulintu. Tai tiltaltti. Tai pensaskerttunen. Tai joku muu. 
Varmaa kuitenkin on, että kyseessä on lintu.

Kuva: http://www.ollitenovuo.com/files/ollitenovuo.kotisivukone.com/Omat_kuvat/Linnustosivut/phylloscopustrochilus.jpg

Olen minä ommellutkin! 

Nämä joustofroteiset tilaushaalarit ovat jo lähteneet asiakkaalle, 

samoin kuin nämä velouriset kettuhaalarit myös.

Muista ommelluista ei vielä ole kuvia, niistä seuraavalla kerralla.

Olen myös ihan fiiliksissä uusista ihanista puuleluista, joista lisää myöhemmin!

Söpöstelyä ja hiljaiseloa

 

Onkin tovi vierähtänyt viime postauksesta, ystävänpäiväkin oli ja meni. Osa perheestä vetäisi vatsataudin ja koko perhe flunssakierroksen. Itse sain flunssasta vielä bonuskierroksen, joka edelleenkin köhityttää, joten veto on ollut hiukan vähissä ja tuotokset sen mukaisia. Toivottavasti tämän talven sairastelut on nyt kertalaakista hoidettu.

 

 

 

 

Jotain pientä on sentään saatu aikaan.

Tilauksesta 74 cm liivimekko patjaraitapuuvillasta ja vaipan peitoksi pikkuiset röyhelöpöksyt.

 

 

 

 

Tyttärellä on ollut viime aikoina meno päällä, useampia kaverisynttäreitä on vietetty. Meillä pyritään pistämään pakettiin mukaan aina jotain pientä itsetehtyä, ja näitä on nyt sitten kavereille annettu - osa on jäänyt kyllä kuvaamatta.

 

 

 

Yhdelle ystävälle (äidin vinkistä) upouudelle kännykälle pussukka. Toiselle pikkuinen kolikkopussi. Loput on jääneet kuvaamatta, hyi minua.

Kaksi metriä kangasta

Muutama vapaapäivä ja tuumaustauko on vietetty, hyvää uutta vuotta kaikille, nyt palataan sorvin ääreen!

Minulle toimitettiin kaksi metriä "ihkua trikoota" mukanaan lista siitä tehtävistä vaatteista. Minä toki tein työtä käskettyä.

Ensimmäinen pyyntö oli tietynmallinen tunika tilaajalle itselleen, 

lyhyillä hihoilla ja pidennetyllä helmalla. Koko ~M.
Tuli muuten aika kivan näköinen!

 

Liivimekko tyttärelle, voivat sitten äiti ja tytär samistella ensi kesänä. Koko 86 cm.

Sitten tyttärelle muutamat pöksyt ja legginsit, 74-80cm.










 

Tämän setin jälkeen kangasta oli vielä jäljellä, joten kysäisin mitä lopulle kankaalle tehdään. Tehdään kypärähattu ja lopuista ylläreitä. Sopii!

Seuraavaksi ylläriosasto:

Jokaisella pikkuprinsessalla pitää olla rimpsuhame koko 80/86cm.
Kaveriksi resorireunainen kesähuivi, jossa säätövaraa.

Vielä oli pieni pala jäljellä, mitäs siitä keksisi...





Ruttupipo ja ohuet trikootumput typsykälle.

Sitten iski pakkomielle saada pienetkin tilkut käytettyä, joten pikkupaloista askartelin  hymynaamaisen kukkapehmon ja pussukan, vaikka pikkuhiluille tai avaimille tai... pussukoitahan ei voi olla liikaa.

Jäljelle jäi pieni kasa silppua.


Tarkkaan aseteltuna pari metriä riittää vaikka mihin!

Edellisten lisäksi samaan osoitteeseen lähtee myös trikoo/fleecekauluri. Ulkopuolella pilvitrikoo ja sisäpuolella sähäkän pinkki fleece.

Vielä testaukseen toivotunmallinen vaakaluukullinen simppeli imetyspaita kotimaisesta retroneuloksesta. Hiukan jäi mietityttämään pari tekemääni ratkaisua, mutta tämä olikin testiversio, mallia parannellaan asiakkaan toiveen mukaan!

Itse ihastun tuohon ruskeaan kotimaiseen retroneulokseen koko ajan enemmän ja enemmän. Sen lisäksi, että se on kauniin suklaan (nam) väristä, se on ihanan pehmeää! Tästä pitää saada jotain omaankin kaappiin!

Söpöilyä

 

Pikkuruiselle tytöntyllerölle tilattiin liivimekko kokoa 74cm suloisesta sydänpuuvillasta. Mekko vuoritettiin valkoisella ohuella puuvillalla ja vuorin helmasta pilkahtele pitsi. Olalla on kukkanapit.

 

Vauvalahjaksi tyttövauvalle lähti tälläinen setti: pehmonorsu vaaleansinisestä pilkkupuuvillasta ja reippaampiin leikkeihin vaaleanpunainen puuauto.

 

Ja tarvitsevat ne tuoreet äiditkin piristystä, joten äiti tilasi itselleen tuubihuivin ja muutaman trikoisen pannan kirpeille syyskeleille tai ihan muuten vaan kurittoman tukan suitsimiseen. Mukaan lähti vielä pöllökukkaro.

Tukka putkella...

... syksyiset mutta ihmeen lämpimät tuulet ovat puhaltaneet parina viime päivänä.

 

 

 

Nämä pipot ovatkin jatkossa tarpeen kun ilmat viilenevät, molemmat tilauspipoja, alempi neliöpipo alle vuoden ikäiselle.

 

 

 

Oma poika tilaili myös uutta pipoa ja kiikutti turkoosia On the roadia kaapista äiskälle ommeltavaksi. Tytön tähtipipo on vielä kankaana pöydällä.

 

Saumuri surraa ensi lauantaiksi tuoretta pipoa, tuubihuivia ja muuta Kauhajoen MLL:n tapahtumaan. Kaikki kynnelle kykenevät moikkaamaan! Minut löytää sieltä edellä mainittujen pipojen, tuubihuivien, kukkaroiden, pussukoiden ja puulelujen keskeltä. Käteisen lisäksi myös korttimaksu onnistuu!

 

Ja piakkoin on jotain muutakin uutta luvassa...

Värilliset vauhtiautot

Meiltä on toivottu, että pellavaöljyllä käsiteltyjen autojen rinnalle tulisi myös värillisiä versioita, joten tätä on pyöritelty ja pohdittu, minkälainen käsittely olisi sellainen, joka olisi myrkytön, lelukäyttöön testattu ja hyväksytty ja samalla myös Pompulan tuotemaailmaan sopiva. Päädyimme puuvahaan, joten tässäpä hiukan väriä puuautoihin, olkaa hyvät!

 

Punainen ja harmahtava sininen ovat hiukan kuultavia, kun taas hento vaaleanpunainen...

... ja vaaleansininen ovat puolestaan peittäviä värejä.

 

Jatkossa värisuoraan liittyvät vielä keltainen, vihreä ja vaaleanvihreä vauhtiauto!

Pilkkukuumetta ja pilvenhattaroita

Alkusyksystä syntyvälle vauvalle tuunattiin makuupussi, sillä äitiyspakkauksessa ollut makuupussin nallekuosi ei tulevaa äitiä säväyttänyt. Makuupussi siis kuorrutettiin vaaleansinisellä pilkkupuuvillalla, joka sopii niin tyttö- kuin poikavauvallekin. Koska pussi on ihan uusi ja käyttämätön, vetoketjukin jätettiin sellaisenaan paikoilleen, sitä kun olisi ollut turhaa lähteä purkamaan.

Kangasta jäi vielä yli ja niistä tehtailtiin pientä kivaa vauvalle ja äidille: Neuvolakortin kannet, keskikokoinen pussukka pikkutilpehöörille (pussukka näyttää kuvassa hurjan isolta vaikka vetoketjun pituus on alle 15cm :), kauppakassi ja pikkukukkaro.

Vauvalle ommeltiin vielä mukava pehmoinen peitto köllöttelyyn ja vaunureissuille, pilvipuoli on trikoota ja toinen puoli on suklaisen ruskeaa velouria. Jotta peiton puoliskot pysyvät paremmin kuosissaan, kankaat on sieltä täältä tikattu yhteen pilvien muotoja mukaillen.

Ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä samasta pilvitrikoosta ruttupipo äidin päätä lämmittämään.

Tämä pipo on itse asiassa keväisen blogiarvonnan pääpalkinto, joka meni toiseksi lähimmäs arvanneelle, sillä tarkalleen oikean vastauksen antaneelta en pipotoivetta useista yhteydenotoista huolimatta koskaan saanut.

Bambi ja kaverit

Liivimekko 74cm ja tunika 122/128cm menivät samaan perheeseen.

 

Liivimekko on vuoritettu vihreällä ohuella puuvillalla, olalla on kahdet napit säätövaraksi.

Tunika tehtiin asiakkaan toivoman mallin mukaan samasta bambikankaasta, ja koska kotoa löytyy juuri samaa kokoa käyttävä elävä mallinukke, niin kerrankin tämä tunika tulee esiteltyä sovituskuvien kera!

Viimeinen kuva on kesäkuun alkupuolelta. Mieheni meinasi kävellä päin tälläistä bambia omalla pihalla alkuillasta! Aika rohkea tapaus, pysyi paikoillaan, tosin varuillaan pitkän tovin, jotta ehdimme hakemaan kameran ja räpsimään kuvia piharakennuksen ikkunasta!

Vauvalahjoja

Nämä pitkälahkeiset haalarit, keltakanttinen kokoa 68cm ja oranssikanttinen kokoa 74cm ja tietysti myös kuvassa vilkkuva puuauto ovat tilauksesta tehtyjä ja vauvalahjoiksi meneviä vaatteita. Toinen vauveli on jo syntynyt, toinen syntyy loppukesällä.

Tässä joustofroteessa on kyllä niin ihanat värit että seuraavaksi siitä täytyy tehdä jotain omalle pojulle...