Perrrrrrjantaihaaste

 

Eräässä Fb:n ompeluaiheisessa ryhmässä järjestetään perjantaihaasteita Project Runway -tyyliin. Tällä kertaa osallistuin minäkin, aiheena oli alaosa, aikaa kaksi tuntia. Käytettävät kankaat, kaavat ja muut materiaalit saa valita etukäteen, muuta ei saa valmiiksi tehdä. Oma materiaalikasa kuvataan ennen aloitusta ja lopputulos kuvataan kun aika loppuu, oli se missä vaiheessa tahansa.

 

 

Omassa kasassani oli kolmea verkkarikangasta, raidallista ja yksiväristä resoria ja kuminauhaa. Ja Daim.

 

Aloitusaika oli klo 21.

Klo 20.55 olin vielä lukemassa lapsille iltasatua. Miksi juuri sellaisena iltana nukkumaanmeno venähtää kun ei todellakaan tarvitsisi? Kaavatkin oli vielä piirtämättä.

 

Klo 21.10 pääsin aloittamaan. Kaavojen piirtämisellä.

Ai miten niin viime tipassa - tai oikeastaan jo hiukan myöhässä.

 

 

 

Klo 22.15 oli projektin ensimmäinen osa valmis, verkkarishortsit.

 

 

 

 

Onnistuivat tosi kivasti ja aamulla sovitettiin pojalle - olivat juuri passelit, koko 116cm.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kun rupesin keräämään levällään olleita kamoja kasaan toista osaa varten, huomasin, etten ollutkaan varannut tarpeeksi vihreää resoria. Lisää olisi ollut varastolla mutta ei huvittanut lähteä ulos pimeyteen hakemaan lisää. Joten suunnitelmat uusiksi ja tuumaustauko. Etsin toisia kaavoja. En löytänyt haluamaani. Tähän sitten kariutuikin ajatus saada kaksi vaatekappaletta valmiiksi, jouduin vetäisemään kaavamuutokset ihan lonkalta sen enempiä miettimättä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Reilut puoli tuntia myöhässä valmistui toinenkin vaate: perusverkkarit vihreillä tehosteilla.

 

Aamulla mallattiin vielä vyötärökuminauhan pituus sopivaksi molemmista pöksyistä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sopivatkin just eikä melkein.

Ja poika tykkää. Tälläkin hetkellä verkkarit ovat jalassa.

Tätä kaavaa tullaan käyttämään vielä uudelleenkin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Seuraa tunnustus:

Olen verkkariuskovainen, vaikka monella alkaa kauhufilmi pyöriä päässä kun verkkarit vain mainitaankin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Verkkareihin ei tartu jokainen likatahra, eivätkä ne ole reikäiset heti kun polvi osuu maahan. Ne eivät imaise sisäänsä hiekanmuruja, kuusenneulasia ja muita roskia. Ne päällä voi istua hiekkalaatikolla, ajaa rallia fillarilla, kiipeillä puissa, kontata nurmikolla ötökkäjahdissa, eivätkä ne ole heti imemässä pienintäkin kosteutta itseensä.

Ne saa helposti puhtaaksi ja lisäksi ne vielä lämmittävät, mikä (valitettavasti) Suomen kesässä on usein tarpeen.

Eivätkä ne hiosta, jos niitä ei ihan kuumimmalla helteellä päälle laita.

Lisäksi itse tekemällä lopputulos on sellainen kuin haluaa!

 

Ugh. Olen puhunut.

 

Verkkarikankaat ja resorit löytyivät omasta varastosta.