Tykkää tästä blogista

perjantai 16. toukokuuta 2014

Käsityökortteli Tampereella!



Huomenna suunnistetaan Tampereen keskustorille käsityöyrittäjen Käsityökortteli -tapahtumaan. Mukana on kymmenittäin ja kymmenittäin ihania Suomessa tehtyjä tuotteita ja samalla voi jutustella mukavia tuotteiden tekijöiden kanssa. 
Minä tietenkin menossa mukana myös! Jännittää!

Tapahtuma on avoinna lauantaina 10-18 ja sunnuntaina 11-18. 
Tervetuloa!

Viikon päästä vuorossa onkin Helsingin valloitus Narinkkatorilla 24.-25.5. ja siitä kahden viikon kuluttua vuorossa Seinäjoki 7.6.!


tiistai 6. toukokuuta 2014

Uutuuksia kaupassa

Kevät tulee, ei tule, tulee... tulee se!





Kauppaan on nyt päivitetty kasa uusia trikoita. Hirvet-jerseytä on saatavilla kolmea väriä ja kuvion kokokaan ei ole mitään pientä piperrystä vaan hirvi on 5,5cm. Tämä on hauska ja raikas!


Futaripingviineissä on vielä isompi kuviokoko, hattupää on 8cm korkea. 


Pikkuisen varastosta löytyy myös liekkitrikoota kahdessa värissä sekä musta-valko-harmaata maastojerseytä, jota aina välillä kysytään. Tämä on muuten omasta mielestäni tosi kiva, tästä voisi itsellekin jotain miettiä...

maanantai 28. huhtikuuta 2014

Sisustustarrojen kiinnittäminen 101

Tässäpä kuvalliset ohjeet sisustustarrojen kiinnittämiseen.


Pinnan, jolle tarra kiinnitetään, tulee olla puhdas ja pölytön. Parhaiten tarra kiinnittyy hyvin sileisiin pintoihin kuten esim. lasiin, kaakeliin tai vaikkapa kiiltopintaiseen kaapin oveen, mutta myös esimerkiksi sileä maalattu seinäpinta on loistava alusta tarralle.

Tarra tulee aluspaperiin kiinnitettynä, lisäksi mukana on kontaktimuovin tyyppinen siirtomuovi. Muovirullan päät voivat olla hieman ruttuiset, mutta se ei vaikuta lopputulokseen, sillä muovi poistetaan lopuksi.


Koska tarra on rullattu, se on kippuralla. Suoristele arkkeja rullaamalla sitä toiseen suuntaan tai aseta kulmiin painot, jotta tarra pysyy tasaisena.


Ensimmäiseksi kiinnitetään siirtomuovi tarran päälle. Poista siirtomuovin valkoinen taustapaperi. Laita kirkas muovi sisustustarran päälle kauttaaltaan. Mitä vähemmän ilmakuplia muovin alle jää, sitä parempi. Jos menee pieleen, muovia on vaikeaa irrottaa sisustustarra-arkista.


Kun muovi on kiinnitetty, varmista, että sisustustarra on kunnolla muovissa kiinni, sivele ja painele sormin joka paikasta.


Nyt voit leikata tarran paloiksi (tarran tekstit tai kuvat voivat olla sikin sokin arkilla) 



ja sommitella sen pintaan, johon sen aiot kiinnittää.  



Käytä apuna mittaa, maalarinteippiä ja muita apuvälineitä, jotta saat tarran osat haluamiisi kohtiin ja asentoon. Kirkkaan muovin pintaan voi huoletta tehdä mittaus- ja apumerkintöjä esim. tussilla sillä muovi otetaan lopuksi pois.


Kun tarra on sommiteltu halutulla tavalla ja osien paikat merkitty, kiinnitetään tarra. Irrota valkoinen taustapaperi varovasti, jolloin sisustustarra jää kiinni kirkkaaseen muoviin.
 Kiinnitä kirkas muovi+tarra haluttuun kohtaan tekemiesi apumerkintöjen mukaisesti. 
Kun tarra on paikoillaan, painele ja sivele sisustustarra tiiviisti ja huolellisesti alustaan joka kohdasta.










 Irrota siirtomuovi varovasti, jolloin sisustustarra jää pintaan kiinni. Jos jokin osa tarrasta meinaa jäädä siirtomuoviin kiinni, laita kirkasmuovi takaisin ja paina tarraa tiiviimmin pintaan kiinni. Irrota siirtomuovi varoen. 

Voit kiinnittää kaikki tarran osat kerralla tai yksitellen. 






Voit vielä käydä kevyesti sivellen tarra-alueen läpi varmistaaksesi, että se on kiinnittynyt joka paikasta.

Tadaa, valmista!
Ota askel taaksepäin ja ihaile lopputulosta.

Tarra on helposti myös irroitettavissa, mutta siirtäminen paikasta toiseen vaatii kärsivällisyyttä ja lehmän hermoja. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole.


keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Mitä tehtäisiin?

Kankaiden yön blogissa on tänään esittelyvuorossa Pompula, ja täällä omassa blogissa näkyy tuosta postauksesta kuvia hiukan tarkemmin. 

Mitä tehtäisiin, minne mentäisiin ja mitä päälle pantaisiin?



Tytön mekko on tehty viskoositrikoosta, jossa on mukana puuvillaa ja elastaania. Erittäin joustavaa ja hyvin laskeutuvaa trikoota. Väri ihana meleerattu harmaa, josta tyttö innostui heti. Koristeena herkän värinen joustava leveä pitsi. Miten tuota väriä kuvailisi? Se ei ole vaaleanpunainen eikä persikka, vaan jotain siltä väriltä. Vaaleanpunertava nude?





Huppari on vaaleanpuna-harmaaraidallista puuvillacollaria, myös tässä on meleerattu pohjaväri.




Poika halusi raikkaan värisestä maisematrikoosta paidan, kivaa ilmettä antavat vihreät interlock-kanttaukset.




Sama trikoo sopii kivasti myös tytöille, omaan mekkoonsa tytär halusi pinkit tehostevärit. Trikoo on 100% puuvillaa mutta se joustaa ja palautuu silti hyvin.




Itse vetäisin päälle turkoosin puuvillaneulostunikan, johon silitin strassikruunun. Oman elämäni kuningatar? -Ilman muuta ;) Päälle vielä pikkuruutuinen sekoiteneuloshuppari. 

Kankaiden yöhön saakka verkkokaupassa on näkyvillä tuoteryhmä, jossa on listattuna näissä asuissa käytetyt materiaalit.




Ja sitten menoksi!




Kankaiden yön viralliselle fb-sivulle tästä, klik.
Kankaiden yön omaan fb-ryhmään, jossa yön toiminta ja kaikki säpinä on tästä, klik.

lauantai 19. huhtikuuta 2014

Hyvää pääsiäistä!

Herätellääs tätäkin blogia talviunesta. 
Liian monta rautaa tulessa, niin blogi oli pakko jättää talveksi horteeseen. 

Onneksi nyt on kevät, nyt mennään taas!

Hyvää pääsiäistä!


Eilisellä metsäretkellä bongattiin sinivuokkojen lisäksi jo valkovuokkoja, näsiä kukki ja tuoksui ihanasti ja muurahaiskeoissa oli jo kovat tohinat päällä.



keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Silitettävät strassikuvat: Kuvien kiinnittäminen kankaalle





Näin kiinnität strassikoristekuvat kankaaseen tai valmiiseen vaatteeseen:








Aivan ensimmäiseksi tarkasta kuva. Joskus kivet liikahtavat hieman tarran alla, sillä ne eivät ole siinä kovin tiukasti kiinni. Jos huomaat kiven liikkuneen, liu'uta liikkunut kivi paikoilleen painamalla kynnellä muovin päältä. Erityisesti isot kuvat ovat herkempiä kivien siirtymiselle.







Poista valkoinen taustamuovi varovasti, jotta strassit eivät liiku. Jos jokin kivi siirtyy paikoiltaan, siirrä se takaisin.
















Kiinnitä kuva kankaalle haluamaasi kohtaan. Jos kuva meni vinoon tai haluat vaihtaa paikkaa, voit irroittaa ja siirtää sen varovasti. Jätä kirkas muovi paikoilleen.














Laita kuvan päälle leivinpaperi, ohut puuvillakangas tai vaikka ohut keittiöpyyhe. 








Kuumenna silitysrauta. Valitse lämpötila pohjakankaan mukaan.
Paina kuumalla silitysraudalla kuviota paperin/kankaan päältä n. 10-20 sekuntia kerrallaan. Pidä rauta liikkumatta. Älä käytä höyrytoimintoa.
Nosta silitysrauta ja paina kuviota toisesta kohdasta kunnes olet käsitellyt koko kuvan. Lopuksi voit vielä silittää koko kuvan alueelta. Voit myös tarkistaa välillä miltä kuvan kiinnittyminen näyttää, vieläkö tarvitsee painaa raudalla lisää.
Huom! Tekokuituisia ja arkoja materiaaleja, jotka vaativat alhaisen silityslämpötilan, voi joutua painamaan raudalla kauemmin jotta strassin liima sulaa kiinni kankaaseen. Tarkkaile aina silittäessäsi kangasta ettet pidä rautaa paikallaan liian kauan. 




Ota leivinpaperi/kangas pois ja anna kuvion jäähtyä kunnolla.

Kun kuvio on jäähtynyt, poista kirkas tarramuovi varovasti. Jos näyttää, että jokin kohta on jäänyt kiinnittymättä, laita tarramuovi sekä leivinpaperi/kangas takaisin ja silitä uudelleen.











Valmista! Kuvio on pestävä ja kestävä, suosittelemme että peset vaatteen nurin käännettynä.



Strassikuvia löydät verkkokaupasta, klik!

Nämä ohjeet löydät tulostettavassa muodossa täältä, klik!


lauantai 28. syyskuuta 2013

Tangobling!


Kuva: Iltalehti

Ystävälläni on vajaat 3-vuotias tytär, joka on suuri tangofani. Nimenomaan Heidi Pakarinen on hänen suosikkinsa. Hän kuulemma istuu sohvalla juhlamekko päällä ja katselee tangofinaalia uudelleen ja uudelleen. Koska juhlamekkoarsenaali ei monillakaan ole kovin mittava, ja jatkuvassa käytössä se paras mekko on altis saamaan siipeensä, piti tytön saada tangonkatseluhepenemekko. Ja mekon kuulemma piti muistuttaa Heidi Pakarisen tangofinaalissa pitämää iltapukua. Piti olla bling blingiä ja tanssihelmaa. Ja ehdottomasti täyspitkä. 
Ihana ipana, ja tarkka siitä mitä haluaa.






Hiukan pään raapimista aiheutti se seikka, että mekko iltapuku ei voi olla kovin monimutkainen, jotta se on helppo pukea ja riisua. Olkaimeton asu ja kaksivuotias eivät myöskään mahdu samaan lauseeseen. Sovittiin siis lyhythihaisesta mekosta, yksinkertaisesta yläosasta, metsästettiin sopivasti bling kangas ja googlattiin kyseinen iltapuku netistä, ei välttämättä tässä järjestyksessä.


Mekko ei halunnut tulla ommelluksi, ei sitten millään. Kankaalla tuntui olevan oma tahto - eikä se ollut sama kuin minun tahtoni. On ihme että se valmistui - mutta toisaalta se onkin ommeltu melkein kaksi kertaa. Aloin jo pelätä ettei kangas riitä. Mutta sain niskalenkin tuskallisen liukkaasta kankaasta ja tein kaksivuotiaan tangofinaalinfanitusmekon.

Ei 100% samanlainen kuin idolin mekko, mutta samaa väriä, tyyliä, blingiä ja tanssihelmaa löytyy. Kuva tosin ei anna helmalle oikeutta, joka on samaa tyyliä kuin Heidin mekossa, vaikkakin "vain" kolmekerroksinen.







Jäljelle jääneestä suikaleesta tein huivin/vyön, joka on ylläolevassa kuvassa rusetilla - ja on siis irrallinen - ja pikku tilkusta pussukan tangonkatseluaarteiden säilyttämistä varten. On muuten iso ero sillä, ottaako kuvan salaman kanssa (vasen puoli) vai ilman (oikea puoli), mutta bling-efekti ainakin näkyy!



Jännittää, minkälaisen vastaanoton mekko saa.

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Messuilemaan!

Ruokamessut Kauhajoella

Huomenna tämä tyttö pakkaa auton ja lähtee kohti Kauhajoen Ruokamessuja. Messuilla vierähtääkin sitten koko viikonloppu. Viime vuonna olin mukana ensimmäistä kertaa ja oli kivaa! 




Ruokamessut -nimi on hiukan harhaanjohtava, sillä ainakin puolet messutarjonnasta on käsityöläisten tuotteita. Mutta kyllä siellä on myös toinen toistaan ihanampia herkkujakin! Jos yhtään lähistöllä liikut, tule moikkaamaan ja vaikka hakemaan uusi kukkaro, pipo tai ihana puulelu! 



Pöydästä löytyy mm. muutama ihan uusi pitsilaukku (joita on tosiaan vain muutama, nämä näyttävät lähtevän käsistä!)



Nämä pitsilaukut ovat jo lähteneet maailmalle.

Messujen tiimoilta meitsi pääsi ihan lehteen saakka.



Ja jos et liikuskele pohjanmaan lakeuksilla vaan singahtelet pääkaupungin hulinassa, tee lauantaina visiitti Kampin Narinkkatorille. Sieltä löytyy klo 10-18 Suomen Käsityöyrittäjien Käsityökortteli -tapahtuma.

Takuuvarmasti kotimaassa valmistettuja, toinen toistaan ihanampia pienten käsityöyritysten tuotteita! Suosittelen. 

Olisin itsekin tuotteineni Käsityökorttelissa, jos se ei olisi osunut päällekkäin Ruokamessujen kanssa.

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Kaapistotetris




Meillä tehdään remonttia. Periaatteessa ei mikään yllätys, remonttia on tehty hissun kissun jo muutama vuosi eikä loppu vielä häämötä. Mutta yllätys kuitenkin, tämän viimeisimmän remontin nimittäin piti käsittää vain yhden nurkan, mutta lähti lapasesta heti kättelyssä.







Meillä on ruma keittiö. Ysärikaapit ja niin kauhea muovimatto että se pitäisi lailla kieltää. Mutta kaikki toimii, joten remontilla ei kunnon puolesta ole kiire vielä pitkiin aikoihin. Mietittiin jokunen päivä sitten josko tänä syksynä laitettaisiin hella-leivinuuni, jollainen tässä keittiössä on joskus ollutkin, naapurin mukaan "tosi iso leivinuuni". 
Piippukin on tarkastettu ja kunnossa on, joten...


Ei, meillä ei ole näin siistiä. Kuva on otettu ennenkuin muutimme taloon.
Nyt kyseisessä nurkassa on oli sähköhella. Hellanhan voi tilapäisesti laittaa toiseen paikkaan ja sitten joskus kun tehdään loput keittiöstä niin katsellaan sitten sähköhellan paikka uusiksi. 



Ensin siis siirrettiin hella ja irroitettiin viereiset kaapit. Saatiin muurinkohta vapaaksi ja purettiin levytys, naputeltiin kaakelit ja tasoitteet irti. (Hyvä puhua monikossa, mies teki työn ja minä katselin ja kannustin vieressä). Mukava yllätys, seinästä löytyi helposti vanhat hormiliitosten paikat ja savupeltien aukot, joissa oli vielä sisällä metalliosat.
Lattialla on valtava betonilaatta vanhan uunin jäljiltä perustuksina. Keittiön nurkka näyttää arkeologiselta kaivauspaikalta, vain mammutin luut ja dinosauruksen munat puuttuvat. Mutta sitten...




Lattiasta paljastui suuresti vihaamani vaalean, puhtaanakin likaisennäköisen muovimaton ja lastulevyn alta toinen, überretro muovimatto. Tästä pitää ottaa paloja talteen. Pieniä paloja. Matto on liimattu alla olevaan lastulevyyn todella tiukasti. Ja sen toisen lastulevyn alta pilkotti... vanha, leveälankkuinen, alkuperäinen puulattia 30-luvulta. 

Josko sitä kurkistaisi hiukan? Jospa paljastaisi hiukan lisää? Jos vielä siirtäisi näitä irroitettuja kaappeja lähemmäs toista seinää niin saisi vielä vähän esiin. 
Alkuperäiseen, pitkän ajan keittiöremppasuunnitelmaan ei vanhan lattian esiin kuoriminen kuulunut vaikka muissa huoneissa puulattiat onkin kaivettu muovimaton alta näkyville. Nuo uuninperustuslaatan reunalta pilkottavat lattialankut yksinkertaisesti viettelivät meidät molemmat. 

Remontti otti ykskaks niskalenkin ja ryöpsähti täydellisesti valloilleen. 






Nyt meillä on Super Mario meets tetris -tyylisuunnan keittiö. Joka kerta kun astun loikin levykasojen ja säkkien yli huoneeseen ja väistelen tasojen kulmia ja johtokasoja, kaikki on eri paikoissa kuin tuntia aikaisemmin. Seinäkaapit on irroitettu, alakaapit vaihtavat paikkaa, käynnissä on koko ajan jonkin sortin kaapistotetris: tämä tänne, tuo tuonne, siirretäänpä tätä kaappia hiukan, käännetään tätä laatikostoa, viedään tämä osa ulos kokonaan. Hellan luo pääsee kun astuu tämän kasan yli, kiertää jääkaapin takaa ja näiden kaappien välistä.

Yhtäkkiä 80% astioista oli pakattu laatikoihin (älkää kysykö missä ne laatikot ovat nyt).


Joudun joka kerta keittiössä käydessäni kysymään, missä nyt on haarukat, missä lautaset, missä jauhopurkki, missä leipälaatikko. Hana sentään on paikallaan, vaikka roskiskaappi tiskialtaan alta on kadonnut kuin pieru Saharaan. Hella ei kovin pitkälle kerralla siirry, jääkaappi on niin iso ettei siitä voi erehtyä. Ruokapöytä löytyy eteisestä. 
Muusta en pysy kärryillä.

Mutta lattiasta on poistettu kaikki lastulevyt ja vanhaa puulattiaa peittävä kipsitasoitemönjä on valtaosin kaavittu pois. 



Voi pojat miten hieno lattia tulee esiin ja miten tehokas siippa minulla on!

Mutta hei, kyllä tässä kenttäkeittiömeiningissä pystyi ihan hyvin kurkutkin säilömään!

Survival-meno ei minua haittaa. Saa luvan kanssa olla paikat sikin sokin, voi vain viitata epämääräisesti "kun on tämä remontti..." 



Keittiöremonttihan on toki syypää siihen että kankaita on kasoittain joka paikassa.