Muutama vuosi takaperin olimme koiran kanssa syksyisellä lenkillä ja kuljimme ohi paikan, johon valitettavasti joku taho kippaa kaikkea roskaa. Siellä akkujen, patjojen, sähkökaapeleiden ja muun roskan seassa odotti todellinen helmi...no, minun mielestäni ainakin!
Mäntyinen jatkettava lastensänky käytännössä priimakunnossa! Ei mitään vaurioita, ihan hiukan käytön kolhuja vain. Se oli varmaan tuotu sinne juuri ennen käyntiämme, sillä edes jalat eivät olleet tummuneet, kostuneet tai millään lailla vahingoittuneet, puhtaan puun tuoksu kauttaaltaan! Loppu on arvattavissa. Koira autoon, perhe kotiin, autosta takapenkit alas ja äkkiä hakemaan sänky kotiin. Se ei tarvinnut kuin pyyhkimisen, uuden patjan ja oli käyttökunnossa. Ja tarvetta sängylle oli lähiaikoina tiedossa, pinnasängystä luopuminen koittaisi kohta. Tälläisenään pikkumies koisasi sängyssä näihin päiviin saakka.
Miksi ihmeessä joku kippaa metsään kunnossa olevan lastensängyn? Ruuvit tallella ja kaikki.
Luulisi ottajia löytyvän. No, tämä oli minun tuurini ;D.
Nyt muutettuamme mäntyinen väri ei oikein miellyttänyt (minua, pojalle kelpaa hyvin), mutta onneksi maalit on keksitty!
Siniharmaata kalustemaalia pintaan ja huoneen koristeeksi hankittuja tapettikuvia sängyn päätyihin ja sivuun. Ei tule samanlaista sänkyä heti vastaan. Poikakin on mielissään, kun sai itse päättää mitä mihinkin kohtaan laitetaan.
Siniharmaata kalustemaalia pintaan ja huoneen koristeeksi hankittuja tapettikuvia sängyn päätyihin ja sivuun. Ei tule samanlaista sänkyä heti vastaan. Poikakin on mielissään, kun sai itse päättää mitä mihinkin kohtaan laitetaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!