Uskottava se on, että se vauveli, joka oli nyyttinä sylissä hetki sitten, on nyt papupata pikkumies ja aloittaa kerhotaipaleen. Tossut on hankittu mutta kerhokassi uupui vielä. Reppuja metsästin kaupasta, mutta jäljellä oli vain keijuja ja prinsessoja. Ei uponnut, miksiköhän?
Vihdoinkin jotain ommeltua ja vieläpä valmista! Junamiehelle junakassi, tietysti. Samasta puuvillakankaasta kuin tämä päiväpeitto. Kassi on käännettävä ja toinen puoli on vihreää enstexiä. Sisällä pikku tasku junakankaan jämäpaloista.
Tossut kassiin, eväät perään ja kerhoilemaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!